Skip to main content

Islandimi qinikkat Pia Kjærsgaard peqatigerusunngikkaat

Islandimi qinikkat arlallit Pia Kjærsgaardip oqalugiarnissaanut akerliullutik Islandip namminiilivinnerata nalliuttorsiutigineqarneranut peqataanngillat

Barrow 2016-imi Utqiaġvik taaguutigilerpaa

Illoqarfik ICC-p ataatsimeersuarfigisaa, aatsaat ukiut marluk matuma siorna taaguuteqqaatini utertippaa

Danmarkimi: Angut kalaaleq ikumaartitsisoq akiligassinneqartoq

Angut Nuumminngaannersoq Danmarkimi nunap panernera pissutigalugu ikumaartitseqqusinnginnermik unioqqutitsissimasoq akiligassinneqarsimavoq.

ICC Alaskami siulittaasoq: Kissaatigigaluarpara uagut aamma namminiilivinnissaq oqaluuserissagipput

Ukioq manna ICC-p ataatsimeersuarnerani qaaqqusisuusoq, kalaaliorusulluni oqarpoq.

ICC-p ataatsimeersuarnera toqqaannartumik malinnaavffigiuk

ICC Alaskami Utqiaġvikimi toqqaannartumik General Assembly aallakaatippaa

Løkke Trumpimut: Qallunaat illersornissaat aningaasatigut uuttortarneqassanngilaq

Qallunaat Nunaata BNP-imi 2 procentiata nalinganut illersornissamut aningaasaliissuteqartalissasoq neriorsuutigisinnaanngilaa. Løkke taama ersaritsigisumik Trumpimut oqariartuuteqarsimavoq.

Trumpip Nato upperaa iluarisimaarinninnerulerlunilu

- Nato pingaaruteqarpoq. Kisianni Nato-p Europa uatsinnut sanilliullugu ikiorneruaa, Donald Trump oqarpoq.

Trump kamakkaluaqisoq Natomi qullersap illersoqatigiinnissaq neriorsuutigaa

Europa illersornissamut aningaasaliisarnissamut ataatsimoorluni anguniagaqarnermut ajunngitsumik ingerlasoq, Jens Stoltenberg oqarpoq.

Nukappiaqqat 12-t sungiusaasuallu Thailandimi qaarusussuarmit annaaneqarput

Assartartoqatigiinnik sungiusaasuannillu annaassiniarneq iluatsippoq, sakkutuut imarsiortut aqqartartut ilisimatitsipput.

Savalimmiut russit niuernikkut isumaqatigiissuteqarfiginissaanik Danmarkip ikiorpai

Savalimmiut killilersugaanngitsumik Ruslandimut nunanullu allanut niuersinnaanissaannut isumaqatigiissuteqarnissaanik Danmarkip ikiorpai. Tamanna nunanut allanut ministerip Anders Samuelsenip (LA) akissutaani atuarneqarsinnaavoq.

Nunavup premierministeria uppisinneqarpoq

Paul Quassamut tatiginninnginnermik taasisoqarpoq

Søren Espersen: Isumaqatigiissut sanaartugassanik suliassinneqartartut suleqatiginissaanik taamaatitsineruvoq

CCCC-ip mittarfiliornissanut atatillugu suleqataasinnaajunnaartoq Søren Espersenip (DF) nuannaarutigaa. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isumaqatigiinnerannut atatillugu taama oqaaseqarpoq

AG saqqummertoq atuaruk
  • IMAK-imi siulittaasoq taartaasartorpassuit pillugit:
    Atuartut piffissaq asuli atorpaat
  • Nuup eqqaani paasiuminaatsoq paasineqartoq:
    Ullup ataatsip ingerlanerani aputit sisoortorpassuit
  • Efterskolertut aallartinnerat sukangasoq:
    Pujortaruit anisitaassaatit