Aleqa nunat tamalaat ataatsimiititaliaani siulittaasumut tullinngorpoq
Aasaanerani nalunaaqutaq: Innaallagissamut sipaarfiginavianngilat
Tusagassiortoq Kim Wallip aningaasaateqarfianit pissarsisoq
Suliumajunnaarneq timmisartuussinissamik eqquisinnaasoq
Norgemi sukkaniuunneq: Kalaallit qimmii kingullersaasut
Ilisimasalik: Kinap præsidentiata unammillertini piiarpai
Europami qimussimik sukkaniuunneq sakkortunerpaaq aallartippoq
Finnmarkimi qimussimik sukkaniunneq, Europami qimussimik sukkaniuttarnerni avannarpasinnersaallunilu sakkortunerpaaq, tallimanngornermi aallartippoq
Qimussimik sukkaniuunneq OL-imi unammissutaasalersinnaasoq
Ukiukkut OL-ertoqarnerani qimussimik sukkaniuunneq unammissutigineqartuni ilaasinnaavoq, ukiuunerani OL-ernissaq Norgemit 2030-mi aaqqissuunneqassappat
Silap pissusaa: Qeqertaq nutaaq Issittumi nassaarineqartoq
Russit inuusuttuaqqat marluk Issittumi qeqertaq nutaaq nassaaraat
Nunarsuup inuit 10 milliardit nerisassaqartissinnaavai
Ukioq 2050-imi nunarsuaq minnerpaamik 9,5 milliardinik inoqassaaq, tamannalu nerisassaqarnissamut pisariaqartitsinerulertitsissaaq. Oqaluttuarisaanermili arlaleriarluni takuneqareersimasutut tamanna ajornassanngilaq, ilisimatuut isumaqarput
Kinap Issittumi pissaanilissuanngornissaa pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq
Issittumi periusissiap saqqummiunneqartup Kina ajukkutigani anguniagartooq takutippaa
Akuutitsinissamut siunnersuisoqatigiinni kalaaleq ilaasortaq
Juusi W. Petersen Aalborgip kommuniani akuutitsinissamut siunnersuisoqatigiinnut ilaasortanngorpoq. Taassuma kalaallit Danmarkimiittut assigiinngissitaarnerusumik takutinniarniarpai
Kinamiut periarfissarititaat atorluarniaraanni Nunarput ilungersortariaqarpoq
Kinap Issittoq pillugu periusissamik oqariartuuteqarnera periarfissanik unammilligassanillu pilersitsivoq. Periarfissat atorluarneqassappata Nuup aamma Københavnip akornanni pitsaanerusumik suleqatigiittoqarnissaa pisariaqarpoq, ilisimatooq naliliivoq.
Polar Silkevej pillugu eqqissiviilliorneq
Issittumi umiarsuit aqqutaanni pilersitsinermi Kina siuttuuniarpoq. Tamanna USA-mi ernumanermik pilersitsivoq.r
Arsaattartut peqatigiiffiata meeqqat Danmarkimut inissinneqarsimasut aasaanerani Nunatsinnut angala
Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat isikkamik arsaattartut peqatigiiffiata AaB-mit akissarsitinneqartussatut innersuunneqarpoq. Peqatigiiffik ajugaassappat, meeqqat inissinneqarsimasut Kalaallit Nunaannut angalanissaannut atorneqassapput
Ilulissani ataatsimeersuarneq maajimi pissaaq
Ilulissat pillugu nalunaajaat ukiuni qulinngortorsiorneqassaaq maajimi. Eqqisseqatigiinnissaq kisimi pillugu nalliussisoqassanngilaq
Meeqqat Nunatsinnik uummateqarfillit
Kalaallit meeqqat Danmarkimi najugaqartut nunatsinnut angerlersernertik pillugu erinarsuusiaat 'Find Home' takuuk
Inuusuttut takorluugaat pillugit isiginnaartitsilluni oqallitsitsineq
Suliniut Nukiga, Århusimi Kalaallit Illuutaanniit ataqatigiissarneqartoq, qaammatip tulliani ataatsimeersuartitsissaaq isiginnaartitsitsilluni oqallitsitsinertalimmik
Læs seneste AG
-
Kofoed Skolemi qineqqusaarneq:Qinersineq naqqaniit isigalugu
-
Qinersineq tusagassiortunit ussagarneqartoq:Tusagassiortorpassuit Nuummut tikerartut
-
Kielsen:Partiinik tamanik suleqateqarsinnaavugut
SENESTE NYHEDER
-
Demokraatit isumaqatiginninniarnissamut oqimaalutaaratarsinnaanermullu piareersarput
-
Partiit nutaat meeqqanit soqutigineqarluartut
-
Kisitsisit Royal Greenlandimut pingaarutillit
-
Narkohund-it nutaat marluk Kalaallit Nunaannut
-
Atuisut arlallit Tele-Post naammangisimaanngilaat
-
IA mittarfiit pillugit: Qinersinerup kingorna suliaq nanginneqassaaq
-
Aalisakkerivik qajartortartut peqatigiiffianut tapersersuisoq