nappaatipiluit

Syfilisip atugaanera siammaakkaluttuinnartoq

2016-imi kinguaassiuutitigut nappaammik syfilisimik tunillatsissimasut 71-iupput, nappaallu taanna ukiualunnguit matuma siornatigut Kalaallit Nunaanni atugaarpiarsimanngikkaluarpoq. Maanna nappaammik atuisut Danmarkimit quleriaataa sinnerlugu amerlanerulersimapput.

Syfilisi quup misissorneratigut paasineqarsinnaanngilaq, pisariaqarporli nakorsap aammik misissuinissaa.

Kinguaassiuutitigut nappaat syfilisi, inuunermik ulorianartorsiortitsisinnaasoq, siammaakkaluttuinnarpoq maannalu nuna tamakkerlugu atugaalersimalluni, Nakorsaaneqarfik oqarpoq, taannalu isumaqarpoq ernumassuteqarnissamut pissutissaqartoq.

Kisitsisut nutaajunerpaat saqqummiunneqaqqammersut naapertorlugit 2016-imi nappaammik atuisut 71-it nalunaarsorneqarsimapput, tassa ukiumut siulianut sanilliullugu 30 procentingajammik amerleriarsimallutik. Nappaammik atuisut 2010-miilli amerligaluttuinnarsimapput, taamanikkut nappaat saqqummeqqittalermat ukiorpaalunni takussaarpiarsimanani.

AG taama allaaserisaqarpoq.

– Tamanna ernumanartoqarpoq. Nappaalanerunngikkaluarpoq, tassami taamaassappat piffissap sivikitsup iluani nappaatip atugaanera marloriaatinngorsimassammat. Qularutissaanngilarli Kalaallit Nunaanni syfilisip atugaanera ajornartorsiutaaleraluttuinnartoq. Qularnanngilarlu imaassinnaasoq kisitsinermi tunillatsissimasut tamarmik ilanngunneqarsimanngitsut, nakorsaaneq Henrik L. Hansen, oktobarimi atorfimminut atorfinittoq, oqarpoq.

Taanna manna tikillugu syfilisimik erloqinartumik atuisunik naammattuugaqarsimanngilaq, nappaallu katsorsarneqanngikkuni inuunermut ulorianartorsiortitsisumik qaratsamut qiteqqamullu siammaassinnaavoq. Ineriartornerli malinnaaffigeqqissaarneqassaaq.

– Syfilisi HIV-tulli amerlanerujussuarnut siammaassinnaavoq. Taamaassanersoq isumaqarpunga siulittuutigiuminaatsorujussuusoq. Ineriartornerli ernumanartoqarpoq, tassa syfilisi erloqinartumik nappaatigineqalersinnaammat. Nappaat killiffiup aappaanut pingajuanullu ingerlaqqissinnaavoq nappaatinngorlunilu katsorsarneqarsinnaanngitsoq, klamydia gonorélu taamaannatik inuunermik ulorianartorsiortitsilersinnaanngitsut, nakorsaaneq oqarpoq.

Allaaserisaq tamaat AG-mi atuaruk, taanna pingasunngornermi saqqummissaaq. Kisianni maanna aviisi uani pisiarisinnaalereerpat:

Powered by Labrador CMS