Sunngiffimmi pinialuttartunut tuttuttassaat ikinnerutut

Nuummi tuttunniarnermut sakkortusiineq pivoq mianersornissamik tunngavik tunuliaqutaralugu. Akianiit Maniitsumut (Nuup Kangerluata avannaani) Ameralimmilu tuttut ikiliartorsimapput. 2001-imi Akianiit Maniitsumut tuttut 46.236-iusimapput, 2010- milu 24.000-iinnanngorsimallutik. Ameralimmi tuttut 2001-imiit 2012-imut 31.880-iniit 11.700-nut ikileriarsimapput. Namminersorlutik Oqartussat tusagassiorfinnut nalunaarutikkut paasissutissiipput.

Tamanna peqatigalugu Piniarnermut Aalisarnermulliu Naalakkersuisoqarfiup naammaginngilaa tuttut pisarineqartut 1/3-iinnaasa missaanniittut nalunaarutigineqartarnerat.

Ukiunili kingullerni arfinilinni Akianiit Maniitsumut tuttut kisinneqarsimanngillat, ukiulli sisamat matuma siornatigut Ameralimmi tuttut kisinneqarsimapput, taamatullu sakkortusiisoqarpoq Pinngortitaleriffiup inassutigigaluaraa ukiakkut tuttunniarneq killilersorneqassanngitsoq.

2010-mi 2012-imilu Nuup eqqaani tuttunik kisitsinermi biologit paasivaat tuttut ima amerlatigilersimasut nerisaqarfiat ivigaarutiisavissimalluni.

– Ameralimmi ivikkat 2001-imili nunguusavereersimapput. Ivigaqarfiit naaqqinnissaannut ukiorpassuit atortussaasarmata pinngortitaleriffiup naatsorsuutiginngilaa ivikkat naaqqereersimassasut. Taamaattumik suli siunnersuutigineqarpoq tamaani tuttut ikilisarneqassasut, Pinngortitaleriffik allappoq.

Sakkortusiineq isornartorsiorpaa

Malittarisassat nutaat ilaatigut Kommuneqarfik Sermersuumit sakkortuumik isornartorsiorneqarput.

– Tuttunniarneq kalaalliut kulturiata ileqquisalu ilagaat pingaarutilik, tamassumalu inuiaqatigiinni nalinginnaasumik avissaarsimanerit akimorlugit ataqatigiissittarpaatigut, Tungiuinermut, Sulisartoqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititaliami siulittaasoq Malene Lynge juunimi siunnersuut suli tusarniaavigineqartoq oqarpoq.

Siunnersuut tusarniaavigineqarneraninngaanniit allanngortinneqarsimavoq. Siunnersuutaasimagaluarpoq Nuummi sunngiffimmi piniartartut toqqassagaat pisassatik tallimat ingerlatsivimmi kangerluup avannaani imaluunniit kujataani piniarusunneruneraat. Maanna sumiiffinni taakkunani marlunni tamani tallimanik pisaqarsinnaatitaalerput. Nuummi 1053-it sunngiffimmi piniartartutut nalunaarrsortissimapput.

Sunngiffimmi piniartutut allagartartaartoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffiannut allattortissimagaanni, sivikinnerpaamik ukiuni marlunni nunami najugaqarsimagaanni kiisalu akiliutissaq maajip aallaqqaataa nallertinnagu akilersimagaanni.

Ukiukkut piniarneq killililaarlugu

Pinngortitaleriffiup ilanngullugu inassutigaa ukiukkut tuttunniarneq ullunut qulingiluanut killilerneqassasoq aammalu tiggaat kisimik piniarneqassasut. Ukiukkut piniarneq aamma malittarisassatigut nutaatigut killilerneqarpoq, Pinngortitaleriffiulli piumasaqaataatut annertutiginngitsumik. Inuussutissarsiutigalugu piniartut ukioru sapaatip akunnerini pingasuni piniarsinnaapput. Nunap immikkoortuani 2-mi, Sisimiuni-Kangerlussuarmi, ukiukkut piniarneq killilersugaassanngilaq, nunalli immikkoortuini 1, 4, 5, 6, 7 aamma 8-mi inuussutissarsiutigalugu piniartut tamarmik 100-nik pisaqarsinnaapput.

Umimmanniarneq

Aamma umimmanniarnermi malittarisassat allanngortinneqarput. Kangerlussuup kujammut kangiani inuussutissarsiutigalugu piniartut ukiukkut piffissami killilimmi piniaqqissinnaalerput, umimmaat tamaanga tikeqqissimammata. Akerlianik Kangerlussuup eqqaani ukiukkut piniarnikkut umimmaat ikiliartorsimaqimmata pisassat 800-nut killilerneqarput. Sisimiuni ukiukkut piniarneq matuneqarluinnaerpoq.