Camp Century
Sikup ataani sakkutooqarfik
1960-ikkunni Camp Centurymiuna susoqarsimasoq? Søren Gregersen inuit akuttusuut ilagaat sikup ataani sakkutooqarfimmiissimasoq
1959-imi amerikamiut sakkutuui aalajangerput sakkutooqarfik Camp Century sakkutuunut, ingeniørinut, teknikerinut sullissunullu katillugit 200-nut inissalik Thulemit kangimut 250 km.-inik ungasissu- silik pilersinneqassasoq.
Ilisimatusartut qitiusoqarfissaat issittumi silap pissusiani peqqarniitsumi atasinnaatikkumallugu taamatullu piffissami sorsunnerup nillertup nalaani silaannarmit takuneqarsinnaaqqunagu sakkutooqarfik sikup ataani sananeqarpoq.
Taamatullu ilisimatusartut qitiusoqarfissaat nukissiuteqarfimmik angisuumik pilersuiseqarsinnaaqqullugu atomreaktorimik angallanneqarsinnaasumik pilersitsisoqarpoq.
Sakkutooqarfimmiittoq
Camp Centuryp atuunneranik misilittagallit ilagaat taamani 19-inik ukiulik Søren Gregersen, ukioqatini amerikamiu spejderi Kent Goring peqatigalugu immikkut toqqagaallutik sakkutooqarfimmi ukiup affaani 1960-61 sulisussarsiarineqaramik.
Siunertaavoq angutit inuusuttut marluk Danmarkimi aamma USA-mi tusagassiivinnut assigiinngitsunut sakkutooqarfimmit oqaluttuanik nuannersunik saqqummiusseqataasarnissaat.
Sikup ataani inuuneq
- Sakkutooqarfiup eqqaanut pigatta erfalasunnguit nalunaarsuutitut saniatigut sunik allanik annermik takusassaqanngilaq, silasiortut napasuliaat upalungaarsimanermilu aniffissat eqqaassanngikkaanni. Illoqanngilaq, biileqanngilaq sulisoqaranilu, Søren Gregersen ullumikkut 76-inik ukiulik oqaluttuarpoq
- Sakkutooqarfik tamarmi sikup ataaniippoq. Camp Centurymut isaariaq tassaavoq isertussat ammukarfissaat sivingasoq, tassanngalu sullorsuaq silittoq iserfigineqartarpoq, sakkutuut ingerlataannut sanileriinnut marlunnut inissalik.
Pisariaqartitat tamarmik pigineqarput
- Sullorsuup sinaatigut sullunut allanut 30-nut pulaffissaqarpoq, taakkua tunuanni barakit piareersakkat inissisimallutik. Barakkini taakkunani sakkutuut 20-25-t najugaqatigiissinnaapput. Sullorsuup illuatungaani ini imermik kissartumik uffarfiusinnaasoq perusuersartarfiillu nusuttakkanik maqitsivillit piupput.
- Inimi ingilluni nerisoqarsinnaavoq inimilu allami filmersinnaalluta. Aamma oqaluffeqarpoq, atuakkanik atorniartarfeqarluni kiisalu pisinniarfinnguaqarluni. Sakkutooqarfik amerikamiut sakkutooqarfiinut allanut assingusumik aaqqissuussaavoq, tamaanniinneq atoruminartooqqullugu suut pisariaqarsinnaasut tamaasa pigalugit – aamma sikup ataani, Søren Gregersen oqaluttuarpoq.
Allaaserineqartoq Sermitsiami atuarneqarsinnaavoq. Aviisi uani pisiariuk: