napparsimasut
Sakialluut tuberkulose toqqutaasoq
Kujataa sakialluummiit tuberkulosemit sakkortunerpaamik eqqugaasimavoq. Kikkut aarlerinartorsiornerat matumani atuaruk
Inuit 41-t napparsimalissutaasumik sakialluuteqartutut ukioq manna nalunaarsorneqarsimapput. Tamanna Nunatta Nakorsaaneqarfianit kisitsisinit nutaarluinnarnit takutinneqarpoq.
Pingaartumik Kujataani illoqarfinni nunaqarfinnilu ajorluinnartoqarpoq.
AG taama allappoq.
- Nappaat nuna tamakkerlugu eqquivoq. Kisianni 2016-imi maannamullu 2017-imi pingaartumik Kujataani sakialluuteqalersimasorpassuarnik nutaanik takusimavugut, peqqissaasoq sakialluummut tunngasuni immikkut siunnersortaasoq, Rikke Bruun de Neergaard, Nuummi Nunatta Nakorsaaneqarfianeersoq, AG-mut oqarpoq.
Nunarsuarmi peqqissutsimut suliniaqatigiiffissuup WHO-p, nappaat oqaluttuarisaanermi ersigineqarsimasoq akiorniarlugu qanoq ingerlasoqarneranik ataatsimoortumik naliliiniarluni Kalaallit Nunaannut paasiniaasitsisimasup, nalunaarusiaani pissutsit assingusumik saqqummiunneqarput.
Nappaat qaffasinnerpaaffimminiimmat napparsimalersimasut 900-t angullugit amerlassuseqartut nalunaarsorneqarsimapput. Nappaat aaqqissuussaassumik suliniuteqartoqarneratigut nungutinneqangajalluinnarpoq; 1980-ikkunni napparsimalersartut taamaalillutik ukiumut qulit missaannaannik amerlassuseqarput.
Taavali pissutsit ajorsiartoqqilerput. WHO-mit nalunaarusiaq naapertorlugu napparsimalersartut amerliartupiloortut 2011-mi amerlanerpaaffeqalerput napparsimalersut nutaat 234-t paasineqarmata. Ukioq taanna toqusut qulingajaat tuberkulosemik toqquterarneqarput.
Qujanartumilli napparsimalersartut ikilisinniarneqarnerat iluatseqqippoq.
AG-mi kikkut nappaammit eqqugaanissamut ulorianartorsiornerpaasut atuarsinnaavat. Aviisi elektroniskiusoq uani ataani linkikkut pisiarisinnaavat: