Aalisarneq
Saarulliit sumiiffinni arlalinninngaanneertut
Kitaani saarulliit sumiiffinni arlalinni suffisuusimasinnaapput. Tamannat peqassutsimut nakkutilliiniarnermut ajornakusoortitsivoq.
Saarullik Kitaani aalisartup qassutaanut napittornikoq sumiiffinni arlalinni suffisuusimasinnaavoq. Taanna Kitaani 'inunngorsimasinnaavoq' aammalu Tunumi Islandimiluunniit inunngorsimasinnaalluni.
Imaasiallaannarlu sumi 'inunngorsimanera' – suffisimanera – takuneqarsinnaannginnera ajornartorsiutaavoq.
Tamatuma saniatigut saarullik pinngorfimminut uterluni suffiartortarpoq.
Suminngaanneerpat?
- Takorlooriartigu imartaq saarulleqarfiusoq soorlu lagkaagisut. ”Lagkaagip ilaa” saarullinnit aaliangersimasumi suffiarineqarsimasunit oqarta sanaajusoq qanormita angitigaa? Apeqqut akiuminaatsuuvoq, tassami saarulliit pineqartut suminngaannersoorpiarnerat paaseqqissaarniaraanni kingornuttagaasigut misissoqqissaarnissaat pisariaqartassapput”, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartuunertut, seniorforskeritut, atorfeqartoq Rasmus Hedeholm tusagassiuutinut nalunaarummi nassuiaavoq.
Misilittakkanik avitseqatigiinneq
DNA-millu misissuinerit akisuupilussuupput, taamaammat periuuseq atorneqarani.
Qanorli isilluni ilisimasaqarnerulertoqarsinnaanera pillugu Pinngortitaleriffik ulluni makkunani nunat tamalaat akornanneersunut workshopertitsivoq, tassani ilisimatusartut aqutsisulli Sverigemeersut, Norgemeersut, Islandiminngaanneersut, Danmarkiminngaanneersut Nunatsinneersulli peqataaffigaat.
- Taamaattumik pingaartumik sinerissap qanittuiniittartunik saarullinnik imartanit assigiinngitsuneersuunertik peqqutigalugu kingornuttakkamikkut assigiinngissuteqartunik aalisartoqartarpoq, naak isikkumikkut immikkoortikkuminaatsuugaluartunik. Nunat isumattorsaqatigiinnissami peqataatitaqartussat tamarmik aalisarnernik taama ittunik tunngaveqartunik aqutsiniarnikkut unammilligaqarput, misilittagaallu tusarfigissallugit soqutiginartuullutik, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.