seafood
Royal Greenland pisortat aningaasaateqarfiinut 172 millionit koruuninik akiliuteqarsimavoq
Ingerlatsiviup isertitaminit akileraarutaa, Naalakkersuisunut iluanaarutit aamma aalisarnermit akitsuutit pisortat aningaasaateqarfiini iluaallaataapput
Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2014/2015 akileraannginnermi iluaanaarutit 204 millionit koruunit - aamma akileraareernerup kingorna iluanaarutit 113 millionit koruunit.
Kalaallit Nunaanni sulisut 23 procentimik amerlanerusut, maanna 1.202-inik sulisut amerlassuseqartut - katillugu inuit 2.156-it inuit sulisuullutik.
Pisortanut tapiissutit
Tassanngaanniit pisortat aningaasaateqarfiinut toqqaannartumik tapiissuteqarpoq: Ingerlatsiviup isertitaminit akileraarutaa 43 millionit koruunit, iluanaarutit 57 millionit koruunit aamma 72 millionit koruunit aalisarnermit akitsuutit.
Tassanngaanniillu aamma tapissuutit toqqaannanngitsut: Sulisunit akileraarutit A-t, kommuninut tuttartut, sulisunit akissarsiat pisiniarfinnik ingerlatsinermut tapiissutaasartut il.il. kiisalu aalisartunut akiliutigineqartartut nalinga.
Naammagisimaartoq
Tamakku tunngavigalugit Royal Greenlandimi siulersuisuni siulittaasoq, Niels de Coninck-Smith, naammagisimaarluarluni suliffeqarfiup Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartup pingasunngornermi ataatsimeersuarnerani naammagisimaarinnilluni nalunaaruteqarpoq.
- Angusat (sinneqartoorutit, red.) siulersuisunit naammagisimaarneqarluarput, akileraannginnermilu angusat aatsaat taama amerlatigipput, Niels de Coninck-Smith nalunaarummi oqarpoq.
Tunisineq
Tassunga atatillugu taassuma tikkuarpaa, siuariarneq siorna siuariarnermut sanilliullugu annikinnerugaluartoq angusat 65 millionit koruuninik amerleriarput, tamatumanilu USA-mi ingerlatseqatigiiffiutitta aalisakkanik tunisassiornermik aallutaqartup 2013/14-imi tunineratigut ataatsikkut isertitaqarnikkut anguneqarpoq. Ataatsikkut isertitat taamaattut 2014/15-imi angusanut ilanngunneqanngillat.
Aalisartunut amerlanerit
Royal Greenlandip tuniniartakkaminit pingaarnernit raajanit aamma qaleralinnit tunisinermi akit qaffakkiartornerat iluaqutigilluarsimagaa siulersuini siulittaasup tikkuarpaa, ilannguppaalu Kalaallit Nunaanni aalisartut tunisinermi isertitaqarnerulernerannut iluaqutaasut.
Tunisisunut ukioq manna akiliutigineqartut siornamut sanilliullugit 107 millionit koruuninik amerlanerupput. Tunisisunut ukioq manna akiliutigineqartut siornamut sanilliullugit 107 millionit koruuninik amerlanerupput. Annerusumik minnerusumillu tunisisartunut 1600-t missiliorlugit amerlassuseqartunut akiliutigineqartut katillugit 560 millionit koruuniupput.
Unammilligassat
Illuatungaanilli aamma suliffeqarfimmut unammillernartoqarsimavoq. 2014/2015 ukiorluunerani kinguneraa, qalerallit Avannaani tunisassiorfinnit assartornissaat ajornarsimavoq. Tunisineq tamassuma kinguaattoortippaa, naatsorsuutinillu ajortumik sunneeqqilluni.
Atuaruk: Royal Greenland peqqumaasiviup ulikkaarnera pissutigalugu angerlartitsisariaqarsimasoq
Assingusumillu saarullinnik tunisassiornikkut isertitaqarniarneq unammillernarsimavoq, kisianni ukiumi matumani qaangiuteqqammersumi ukiumoortumik naatsorsuutit malillugit annertuumik tassa millioninik marlunnik-pingasunik kisitsisitalinnik annaasaqaataapput.
Kisianni aalisakkanik tunisassiorfiup Maniitsumi saarullinnik tunisassiornissaq nutaaq neriuuteqarfigaat, tassani aalisakkap imaq qimanneranit akunnerit marluk qaangiutiinnartoq naammassillugu tunisassiarineqareertassaaq. Saarullik tamatuma kinguneranik piumaneqarlualissaaq, akimigullu isertitsissutigineqarnera malunnaataassalluni.
Atuaruk: Maniitsumit saarullik tunisassiarineqartoq pitsaasoq nioqqutaalissaaq
Kiisali avaleraasartoorniarneq iluatsissimanngilaq, taamaattorli Royal Greenlandip ingerlatsiinnarnissaanut anusinngortitsinngilaq, aammalu nipisap suaanik aamma assagiarsunniarnermi isertitaqarujussuarsimanngilaq.
Raajat amerlanerusut
Ukiumi matumani naatsorsuiffiusumi akileraannginnermi angusat 2014/15-imi angusanit amerlanerussasut Royal Greenlandip aqutsisuinit ilimagineqarpoq.