pisassiissutit

Pisassiissutit pillugit Hans Enoksen akissuteqarpoq

SIK aamma GE pisassiissutit pillugit isornartorsiuvineq ilumuunnginnerarpaa. "Kilisaataatillit aalisartagassatik tamaasa aalisarneq ajorpaat" Aalisarnermut Piniarnermut Naalakkersuisoq oqarpoq.

Hans Enoksen aalajangiusimavoq, inuusuttut pisassaqartariaqarput.

Hans Enoksenip aalisarnermik inuussutissarsiuuteqarnermik pinnguarinngilara, inuit imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit aalisakkanik pisassinneqarsimanngitsut avataani sinerissamilu ataatsimut pisassiissutigineqartartut 196.000 tonsit ilaannamininnguinit qinnuteqarsinnaasunngorlugit ammaaffiginiarakkit.

Aaqqiissut inuusuttunut iluaqutaassaaq

- Taakkunanit 2 procentiunngillalluunniit qinnutigineqalersinnaasut, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, Hans Enoksen tusagassiuutinut nalunaaruteqarnermini oqarpoq.

- Aaqqissuussineq, soorlu inuussuttunut sinerissap qanittuani allanullu aalisartunut iluaqutaakutsoorsinnaavoq, taakku ukiuni kingullerni aalisarnissaminnut tunngavissaqarsimanngimmata, aningaasarsissutigisartagaat amerlanerpaajussanatik. Pisassaqarnermi ajorput aalisagartassat amerlanerpaartaat ingerlatseqatigiiffinnit pigineqarmata, Hans Enoksen oqarpoq.

Naalakkersuisut februaarimi aalajangerput avataani aalisakkanit pisassiissutigineqarsimasunit qalerallit, saarulliit aamma suluppaakkat 10 procentinit ammasumik neqeroortitsiniarlutik. Inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit taakkunannga pisassiissutinik pigisaqanngitsut qinnuteqarsinnaallutik.

Atuaruk: SIK – GE: Aalisariutaatillit, umiartortut aammalu inuiaqatigiit eqqorneqassapput

Naalakkersuisut siunertarinngilaat kilisaataateqareersut pisassiissutaannit arsaartuiniarlutik. Misilittakkalli takutippaat kilisaataatillit aalisartagassatik tamaasa aalisarneq ajoraat, Hans Enoksen oqarpoq.

Pisassat tuniniarneqartut

- Allaammi raajat ingerlatseqatigiiffiit ukiumut namminneerlutik pisarinngitsuugaat 8.000 tonsit tungaannut sinerissap qanittuani raajarniartunut tuniniartarpaat, piumasaqartarlutillu pisarineqartut fabrikkiutiminnut tunisassagaat. Taama aalisartunut atugaqartitsisoqarsinnaanngilaq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq erseqqissaavoq.

- Anguniagaavoq amerlasuut aalisartunngorsinnaanissaat. Avataani aalisakkat ingerlatseqatigiiffinnut ikittuaqqanut pisassiissutaapput. Piffissanngorpormi aalisartunut amerlanernut aalisakkanik pisassiissuteqalertarnissaq, ingerlatseqatigiiffiit ikittuinnaat nunatta uummassusilinnik pisuussutaannik kisermaassisuujunnaassallutik.

Inuiaqatigiit piginneqataapput

- Kilisaataatillit pisassatik tamaasa aalisarsinnaanngippatigik, taava taakku inuiaqatigiinnut utertittariaqarpaat, aalisartunullu pisassinneqarsimanngitsunut pisassiissutigineqartariaqarlutik, Hans Enoksen oqarpoq.

- Sakkortunerpaamik erseqqissarusuppara imaani uumassusilinnik pisuussutit tassaammata inuiaqatigiinnit pigineqartut. Taakku ingerlatseqatigiiffinnut ikittuararsuarnut inuiaqatigiit apereqqaarnagit tunniunneqarsimallutik. Aaqqissuussineq taamaattoq atorneqalermat aalisartorpassuit pisassaannik arsaarneqarsimapput nunamullu qaqitinneqarlutik, isiginnaartuuinnanngortinneqarlutik, Hans Enoksen oqarpoq.

Aalisartut sinerissap qanittuani aalisagaqannginneri pissutigalugu aalisarsinnaanngitsut aamma aalisalerusuttut pitsaanerusumik politikikkut atugassaqartittariaqalerpagut.

Inuusuttut aalisalerusuttut maannakkut aalisakkanik pisassinneqarnissaminnut periarfissaqalissapput, Naalakkersuisut pisassiissutinik pigisaqanngitsut qinnuteqarfissaannik ammaasseriarpata. Aalisartut aalisagassaqannginnertik pissutigalugu illoqarfinni suliffissaaleqisut amerlisimapput. Aalisartullu aalisarsinnaannginnamik aalisariutitik ineriartortissinnaanngilaat, Hans Enoksen oqarpoq.

Imminut akilersinnaanersoq oqaatigineqanngilaq

Pisassiissutissatut saqqummiunneqartut nunatsinni ilaqutariippassuarnut iluaqutaasussaapput, Hanse Enoksen tusagassiuutinut nalunaarummini oqarpoq, allaqqasoqanngilarli aningaasaqarnikkut iluaqutaanissaa siunertarineqarnera.

Aalisakkat pisassiissutigineqartussat ataanit pineqartut tassaapput inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit pisassiissutinik pigisaqanngitsut qinnutigisinnaasaat:

  • Kitaata Avannaani qalerallit 793 tonsit.
  • Kitaata Kujataani qalerallit 295 tonsit.
  • Tunumi qalerallit 250 tonsit.
  • Tunumi suluppaakkat immap natermiut 462 tonsit.
  • Kitaani - Tunumilu saarulliit 1.138 tonsit.
Powered by Labrador CMS