Periarfissat nutaat
Pinngortitap tupinnartuliai aningaasartallit
Kujataani kangerluup Ikkap qinnguani sukanit tusaamasanit enzymit qaqutigoortut selskabip atornialerpai
Sivisuumik ilisimatuunit misissorneqartarsimapput. Maannalu aningaasarsiutiginiarneqalerput. Ikkami sukat, Kujataani kangerluup Ikkap qinnguani kvadratmeterinut marlunnut siammarsimasut, enzyminik qaqutigoortunik arlalinnik akoqarput, pitsaanerpaaguni aningaasarpassuarnik naleqarsinnaasut tamannalu peqatigalugu avatangiisinut iluaqutaallutik.
Demokraatineersumut Tillie Martinussenimut akissummini inuussutissarsiornermut, sulisartoqarnermut niuernermullu Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq oqarpoq Ikkami sukanit enzym-imik piiakkanik patentimik piginnittoq enzymit aningaasarsiutigalugu atornissaannut qinnuteqarsimasoq. Qinnuteqaat maanna suliarineqarpoq.
Ikkami bakteerissat enzymii - eqqarsaatigalugu - ilaatigut atorneqarsinnaassapput atisat imermi nillertorujussuarmi errornerannut, taamalu nukissamik sipaarluni. Erroersinermi qaqorsaatut, imermi nillertumi errorsinermi atorneqarsinnaasut tuniniarneqareersut, enzyminit ilisimaneqartunit ineriartorteqqitaapput, naatsorsuutigineqarporlu Ikkami sukanit enzymit nutaat tamakkuninnga suli pitsaanerussasut. Taamaasilluni sukat avatangiisinut atuisartunullu iluaqutaallualersinnaapput.
Kangerlummi Ikkami sukat atortussiassamik qaqutigoortumik Ikai-mik akullit 1000-t sinneqarput, Ikai-lu taamaallaat Sikuiuitsumi Kujallermi Siberiamilu imaani itinersuarni nassaassaagaluarpoq. Sukat ilaat 20 meterinik portussuseqarput. Ilaat centimeterialuinnarnik portussuseqarlutik. Sukat, imaani 6 grader C inorlugu taamaallaat pilersinneqarsinnaasut atasinnaasullu, ukiumut meterip affaanik alliartorsinnaapput, aserujasuugamilli arlaannaalluunniit 20 meterit sinnerlugit portussuseqanngilaq.
Ikkami sukat aningaasarsiutigineranni landskarsi qanoq pissarseratarsinnaannersoq nalileruminaappoq. Biologiskimik pisuussutinik aningaasarsiutigalugu atuiniarneq Kalaallit Nunaanniinnaq nutaajunngilaq, nunarsuarmili tamarmi nutaajulluni. Aningaasarsiutiginiarnerannut atatillugu iluanaaruteqarnissap qulakkeerneqarnissaa nunamiit nunamut assigiinngilaq, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni ullumikkut akitsuuteqartitsisoqassaaq, taannalu suliassamiit suliassamut allanngorassaaq, aallaaviussallutilli inatsimmi aalajangersakkat akuersissutip sivisussusaanut, annertussusaanut aammalu aningaasatigut iluanaarutisstut naatsorsuutigisanit. Nunatsinnili biologiskimik pisuussutinik atuinermi akitsuutinik (royalty) siornatigut atuisoqarsimanngimmat 2016-ip ingerlanerani Naalakkersuisut nutaamik periusiorniarput, tamannalu tunuliaqutaralugu inatsisip allannguutissaanik siunnersuusiortoqassalluni.
Ikkami sukat nassaat nutaajunngillat. Ukiorpassuarni ilisimaneqarsimapput. Inuit oqaluttuatoqaat naapertorlugu Ikkami sukat tassaapput qallunaatsiaat ujaranngorsimasut, qangarsuaq tamaani najugaqarsimasut. Ukiut ilaanni ukiukkut inuillu kamaatilerput, inunnillu kangerlummut qimaatinneqarput. Kangerluup sikua aserorpoq qallunaatsiaallu ipillutik. Upernaakkut inuit qaannamik tassunga uterput, qallunaatsiaallu tarningi ujaranngorsimasut takullugit.