Pingaarnerutitaq
-
Tv-qarfik nutaaq nassitsisinnaanngilaq
atugarliorput Greenland Television Nuummi tv-kanalinik pisinissamut neqeroorluni qangalili aallartittussaagaluarpoq, pilersaarutilli ajalusoorput Læs mere… -
Inuit - suleqatigiillutik isiginnaagassiortut
Nuuk Isiginnaagassiaq Tulugak Kalaallit Nunaanni, Nunavimmi aamma Nunavummi eqqumiitsuliortut suleqatigiinnerisigut pinngortinneqarpoq Læs mere… -
Uuliasiortut siuarnertik usorsisimaarutigaat
aatsitassat Skotlandimiit Cairnip nunatta kitaata sineriaani siuttuunerup iluaqutaanera maluginiarpaa Læs mere… -
Nunatsinni aatsitassanik qaqutigoortunik piiavissaq siulleq
Aatsitassarsiorneq Australiamiut suliffeqarfiutaat Kalaallit Nunaanni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaaneq siulleq Kangerluarsummi 2014 aallartissavaat Læs mere… -
Takutikkumasaq erseqqissisillugu
SAQQUMMERSITSINEQ NUTAAQ Ina Rosing eqqumiitsulianik saqqummersitsinermik nutaamik ammaassaaq Kuupik Kleistip ukiortaami ilassinninneranut atatillugu Læs mere… -
Aqqaluk isertitsinerpaajuvoq
ASSAMMIK ARSARNEQ Odder HB'mi arsartartoq Aqqaluk Sørensen arfininngornermi Frederiksbergimi FIF unammigamikku arsarluaqaaq Læs mere… -
Inissiisarfinni paarsisunngortut 17-it
Pilluaritsi Pinerluttunik Isumaginnittut inissiisarfinni paarsisunik 17-inik ilinniartitsipput. Sisamanngormat soraarummeertut aatsaat taama amerlatigaat Læs mere… -
Islandimiut Nuummi nittarsaasilersut
SULEQATIGIINNEQ Islandimi suliffeqarfiit 16'it Nuummi suleqatissarsiulersut Læs mere… -
Oqallisissiaq: Atlantic Music tassa Kalaallit Nunaanni nipilersorneq!?
Nipilersorneq Læs mere… -
Islandimi innermik anitsisartoq qasukkarpoq
Arsakoq Grimsvötnimi innermik anitsisartoq arsakunik aniatitsiunnaarsimavoq. Europallu avannaatungaani timmisartuussinerit ingerlaleqqilersimapput Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Peqquserlunnermut nakkutilliisunik pilersitsisoqassaq
Kattuffiup nutaap Kalaallit Nunaanni peqquserlunnerup qanigisanillu salliutitsinerup pitsaaliornissaat sammissavaa. Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Kalaallit Nunaat aatsitassarsiorfiunngilaq – suli!
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Suliffeqarfiit akornusernagit
Sanaartugassat qanoq akeqarnerisa qimerloornerat kisimi naammanngilaq. Suliffeqarfiit ilinniartunik tigusisarnersut aammalu Kalaallit Nunaata aningaasarsiorneranut iluaqutaanersut aamma qimerloortariaqarput. Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Inuiaqatigiit ukiuni tulliuttuni tallimani ingerlanissaannik pilersaarusiaq piviusorsiortoq sik-p ujartorpaa
Qanoq iliuuseqarnissaq pisariaqartinneqarpoq, suliffissaaleqineq assigiinngissuserlu qanoq iliuuseqarfigiumallugit. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Pølset pillugit ilungersunartoq
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Inuussutissarsiutinik ingerlatsisut inuiaqatigiinni akisussaaffeqarpat?
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Nunaqarfiit siunissaat
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Sinerissap qanittuani imaatigut inussutissarsiorneq siuarsassallugu piffissanngorpoq
Læs mere… -
Nungusaataanngitsumik aalisarneq
Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Piitsuuneq akisoqaaq
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Naalakkersuisuut suleriarnissaminnut nukissaarutut ernumalersitsipput
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Anguniakkat pitsaasut tunngavissalinnik kinguneqarnissaat qaqugu pissava?
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Iffiorfimmi tipi
Læs mere… -
sertmitsiaq isumaqarpoq: Kalaallit Nunaat nunarsuarmiooqataasoq
– Soqutaaanngilaq qitsuk qernertuunersoq qaqortuunersorluunniit, terissanik pisaqarsinnaaguni naammappoq, Kinamiut pisortaat Deng Xiaoping oqarsimavoq, 1970-ikkullu naalerneranni Kinap kapitalismemut uteriartornera aallartimmat. Oqaatsit issuakkat taakku eqqaavagut tupaallannartumik nalunaarutigineqarmat Royal Greenlandip qullersai, Flemming Knudsen aamma Pâviâraq Heilmann, ataatsikkut tunuarniartut, qallunaamit niuertumit Mikael Thinghuusimit taarserneqassallutik. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Matu ikersilaarsimasoq
Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Puigukkat
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Innuttaasut atugarissaarnissaat pineqarpoq
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Mittarfinnut akiliutaasartoq millisinneqarli
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Allanngortoqarnissaa kissaatigaarput
Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Oquk ilungersuussinnginnerlu
A/S INI-p inissiaataanik attartortoq inissianik ingerlatsivimmit kiisami maluginiarneqalerpoq. September 2009-mili maluginiarneqarnissani sorsuutigisimavaa. Oquk qunugisaasoq sorsuutiginninnermut pissutaavoq. Ilungersuussisimannginnini INI-p nassuerutigaa. Piffissarlu sivisooq ingerlasimavoq, inissiaatileqatigiiffimmit naatsorsuutigineqarsinnaasoq, tusaamaneqarnera aalajangiisinnaaneralu eqqarsaatigalugit. Læs mere… -
Pingaarnerutitaq: Neqinik tunisassiat amerlanerusut
Naalakkersuisut Kujataani inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermi nutaamik suliniuteqarnialerput qujarunneqartariaqartumik. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Palle, imigassat tupalu
Aviisimi uani Naalakkersuisoq Palle Christiansen Demokratineersoq oqarpoq, haship, tupap imigassallu akiorniarnera annertusarneqassasoq. Taamaattumik Palle Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu nakkutilliisitsineruniarpoq aappaatigulli oqarluni Aalborgip umiarsualiviani containerit scannerteqartassasut. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Pissutsit inatsisaatsiuliorfiusut
Nuummi inissaaleqineq neriunaateqarfiunngilluinnartoq pissutigalugu inuit ingasannerusumik eqqarsartalersimapput, atukkatillu pitsanngorsarumallugit nassaarniartalersimallutik. Anaanaq inuusuttoq pillugu oqaluttuaq allaaseraarput, ineqarniarnermi atugai ullormiit ullormut allanngorsimasut. Læs mere… -
Biili innaallagiatortoq
Japanimiut biililiaat nipaatsoq Nuup aqqusinerni takussaalerpoq. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Aatsaallu
Nunatsini inuutissarsiornerit pingaarnersaat suli inatsisinik siunissami aalisarnermik qulakkerisussanik peqanngilaq, aalisarnermullu inatsisissaq nutaaq maannakkorpiaq tusarniaassutigineqartoq pakatsinarluinnarpoq. 2009-mi aalisarnermut ataatsimiititaliarsuarmiit innersuussinerit Naalakkersuisunit suli tusaajumaneqanngillat, sulili nunami inuutissarsiorneq aliannaarsaartumik ersernerluttumillu piviusut sakkortuut silarsuaanni atorsinnaanngitsoq takorloorpaat. Inatsisissatut siunnersuutip maannakkut tusarniaassutigineqqittup kingunerissavaa, piffissaq sivisunerusoq isigalugu Naalakkersuisunit nunap "kuultia aappalaartoq" nunanut allanut, EU-mi aalisartunut, tunniunneqarnissaa, EU-mimi aalisartunut uagut nammineq aalisarsinnaanngisavut pisassissutigineqassapput. Tassalu aalisartunut 1985-mili EF-imit anigatta nunatta imertaannit ilungersorluta anisinniarsarisatsinnut. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Greenland Venture
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: ICC-p suliassai nutaat
Nuummi sapaatip akunnerani tullermi ICC-p ataatsimeersuarnerata takutissavaa suliniaqatigiiffik atorfissaarussimanersoq imaluunniit suli atasariaqarnersoq. Ukiut 30-t amerlanngillat. Ukiulli 30-t ingerlanerini ICC-p pilersinneqarnermini anguniagassani tamaasa angoreersimavai. Inuit najugaqarfii nunat killeqarfii akimorlugit suleqatigiipput. Naalagaaffiit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiipput. Inuit najugaqarfiini tamani inuit pisinnaatitaaffii ataqqineqarput. Nunap inoqqaavi FN-imi ataavartumik ataatsimiittarfeqarput ilaatigut ICC-p nunat tamat akornanni qasusuilluni suliniuteqarsimanera peqqutigalugu. Issittumi inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqartillugit imaluunniit kulturi, oqaatsit inooriaaserluunniit nunarsuarmit tamarmit inuit tapersersorneqarput. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Mingutsitsineq unitsissiuk
Kunngikkormiut Nuummut allamulluunniit tikeraarniaraangata ileqquusarpoq eqqakkat maaniinnarmiittut piiarneqartarnerat. Akimasoorsuit illoqarfiup pingaarnersaanut tikeraalaarnialeraangata suut tamarmik kusarnartariaqartarput. Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Kalaallit Nunaat nukittooq - tamatta akisussaaffigaarput
Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Peqqaannagu
Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Qinigaaffiit marloqiusat qatsuppagut
Sapaatip akunnerani kingullermi Folketingimi naggataarutaasumik oqallittoqarpoq. Taamaalilluni aamma Sofia Rossenip qaammatini tallimani Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortamut Juliane Henningsenimut erninermi kingorna aasaanerani sulinngiffeqareersumut taartaanera naggaserneqarpoq. Sapaatip akunnerani kingullermi allaaseraarput Sofia Rossen Folketingimi naalakkersuinermik suliaqaannarnissaminik ima nuannarinnitsigilersimasoq, tulliani Foketingimut qinersinissami qineqqusaarniarluni, IA-mi siulersuisuunerit partiimiit qineqqusaartitat sisamat akornanniittussasut akuerippanni. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Kappialaneq pissusiviusullu
»Ukiuni 60-inngulersuni pitsaanerpaamik isumaqarluni ukiut tamaasa qallunaat akileraartartuiniit kalaallit aningaasaqarniarnerannut milliardilikkaat tunniunneqartarput. Kalaallit tamarluinnarmik, angutit, arnat meeqqallu, inunngorlaaniit utoqqarsuarnut, ukiut tamaasa qallunaat naalagaaffiata karsianit aningaasanik tapiiffigineqartarput afrikamiut untritillit affaasa piffissami tassani inuussutigisinnaasaattut annertutigisunik. Kalaallit inuiaqatigiit ajornartorsiuterpassuit amerligaluttuinnartut sorsuutigaat: Imerajunnerup atugaanerujussua, ilaqutariinni nukersornerit, qanigivallaakkamik atoqateqartarnerit, inuusuttut akornanni ,imminortarnerujussuit amerlassutsimikkut nallerneqarsinnaanngitsut, meeqqanik inuusuttunillu ilinniagaqartitsinermit amigaataanerat. Aamma ukiut 60-t missaasa taakkua ingerlaneranni tutsuvigineqartumik inuussutissarsiutit aaqqissuussaanerannik ineriartortitsisoqarsimanngilaq. Tamakkua tamarmik namminerminni pitsaanngeqaat, ajorneruvorli tunissuterpassuit tamakkua eqqugaasutut eqqarsartitsilersimammata, ataqqinassutsimik imminullu ataqqinermik nungusaataasumik. Qiarujoornerli imminullu nalligineq iluaqutaanngillat, taakkua kamannermut iliuuseqarusunnermullu allanngortinneqanngippata«. Søren Mørch Politikenimi 29. Maj 2010 Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Peqatigiinneq, qujanaq!
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Kina sapinngila? Kanukoka!
Kommuneqarfiit kattuffiata siulittaasuata Enok Sandgreenip Ilulissani Kanukokap ataatsimeersuarnerata ammarneqarnerani taalliortup Henrik Lundip taalliaa »Qamuuna ilumigut sapiissusilik« issuaaffigaa, tassani pineqarluni pissutsinut nikerartunut naleqqussarsinnaaneq. Tallaq toqqarluagaavoq, tassami Kanukoka pissutsinut nutaanut naleqqussassammat: Ukiup ataatsip ingerlanerinnaani kattuffiup ilaasortai 75 procentit sinnerlugu ikileriarsimapput, nunarsuarmilu allanngorartumi timersoqatigiit arnalluunniit peqatigiiffiattut sutulluunniit Kanukoka-p inissisimanini nutaamik nalilersortariaqarpaa. Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni, sapaatip akunnerani kingullermi, kattuffiup atorunnaarsinneqarnissaanik piumasaqaatertik Demokraatit nangeqqippaat. Siunnersuut eqqarsaatigilluagaanngilaq. Læs mere… -
AUL aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsivoq
Arctic Umiaq Linep suli 4,3 millioner kroninik tapiiffigeqqinneqarnissaa Aningaasanut ataatsimiititaliap akuersissutigaa. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Kalaallit nunaat internetimi
Inatsisartuni oqallinnerni arlaqartuni ilasortanit oqaatigineqarajuttarpoq, innuttaasunut, inuutissarsiortunut pisortaqarfinnullu internetip atornera akikinnerusariaqartoq. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Atlantikoq qulaallugu timmisartuussivik inuulluarit
Pingasunngormat Narsarsuarmi kaffillertoqarpoq. Seqinnarilluni silagissup ataani. Nalliuttorsiugassaqanngilarli. Kaffillernermummi pissutaavoq Kunuunnguup, taamalu Air Greenlandip Kujataanit Danmarkimut atlantikoq qulaallugu ukiuunerani timmisartuussineranik inuulluaqqusineq. Taamaasilluni kujataa Air Greenlandip sipaaruteqarniarneranik eqqorneqarpoq, timmisartortitseqatigiiffik taamaasiortariaqarsimammat nunami maani angallannermut politikki pissutigalugu. Imaluunniit immaqa politikkeqannginnera pissutigalugu. Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Maajip aallaqqaataa siunissamut piumasaqarluartoq
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Nunaqarfiit ineriartornissaallu
Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Puigortunngortut – inuit puigukkat
Inuit atugarliortut aamma allat iliuuseqarfigissallugit puigorpavut. Tassa inuiaqatigiit ikittunnguunitta aamma kinguneqaataasa ilaat. Sutigut tamatigut immikkut ilisimasaqartuunissarput ajornarluinnarpoq. Inuiaqatigiittulli akisussaaffeqarpugut – aamma inunnut puigortunngortunut. Ullumikkut tamakkua utoqqaat illuinut inissiinnartarpavut pisiariaqartumik immikkut ilisimasalinnik sullissisoqartinnagit katsorsaasoqartinnagilluunniit. Utoqqaat illuinik atuinerup iluaqutissartaraa tamakkua eqqortunik paaqqinninnermik sulisoqarnerat. Puigortunngortulli inuppalaartumik inuuneqartinnissaannut pisariaqartumik katsorsaanermik amigaateqarpugut. Immikkut ilisimasalinnik peqannginnatta katsorsaariaatsit nalinginnaanersaraat iisartagartortitsineq. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Kalaallit Nunaata dronningia
Dronning Margrethe Kalaallit Nunaanni, 1960-imiilli akuttunngitsumik tikeraartarsimasamini aamma nuannarineqartorujussuuvoq. Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Nersutit inaat guultitigaq
Læs mere… -
Inuutissarsiornermi pingaartitaq: Piginneqataassutitut aningaasaliineq - pisortat aningaasaateqarfiinut iluanaarfiuvoq
Namminersorlutik Oqartussat piginneqataalluni aningaasaliisarfiutaata Greenland Venture A/S-p nangittumik ineriartorteqqinnera inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluanaarfiuvoq. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Nukissamut allaanerusumut nunap iliuusaa
Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Unammilleqatigiinneq – tamatigut peqqinnartuua?
Unammilleqatigiinneq peqqinnartuuvoq. Isuma taanna nalinginnaavoq, aamma Air Greenland-ip iluani, imaannginnerpali inuiaqatigiinnut ingerlatseqatigiiffinnullu ingerlalluartunut piujuartitsinissamillu tunngaveqarluni ineriartortunut taamatut oqartarneq ilaatigut eqqortuuneq ajortoq? Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Politikikkut-aningaasaqarnikkut nalunaarusiaq siunertalik
Aningaasaqarnermut naakakkersuisoqarfik politikikkut-aningaasaqarnikkut nalunaarusiamik aalajangersimasumik sammivilimmik saqqummiussivoq. Læs mere… -
Politikikkut-aningaasaqarnikkut nalunaarusiaq siunertalik
Aningaasaqarnermut naakakkersuisoqarfik politikikkut-aningaasaqarnikkut nalunaarusiamik aalajangersimasumik sammivilimmik saqqummiussivoq. Læs mere… -
Sermitsiaq isumaqarpoq: Ilaqutariit ajornartorsiorput
Læs mere… -
AG isumaqarpoq: Nipilersuut appisimaartillugu
Nunanut allanut ministerip Lene Espersen-ip Det konservative Folkeparti-meersup Kalaallit Nunaat nunallu issittut pingaakujulluni soqutiginninginnermik takutitsiffigai, Canadami nunanut allanut ministerip Lawrence Cannon-ip naalagaaffiit nunani issittuniittut ataasinngormat ataatsimiitimmagit. Læs mere… -
Inuussutini pingaarnerutitaq: Unammilleqatigiinneq tamatigut pitsaasuua?
Nunarput qissimikkutsigu, aningaasarsiornikkut iluatsissinnaanngilaq inuit ikittunngut imminnut avinngarusimallutik inuummata. Læs mere…
