Partii Naleraq: Tuluit oqaasii qallunaat oqaasiinit salliutillugit
Tuluit oqaasii qallunaat oqaasiinit salliutinneqassapput. Inatsisartullu oqaluttarfiannit kalaallisut, qallunaatuunngitsoq, oqaluttoqartassaaq. Taamatut oqarpoq Partii Naleraq, taassumalu Kalaallit Nunaat Sydamerikamut sanilliuppaa.
Oqaatsit pillugit oqallinneq kingullermik qineqqusaarnermi sammineqarnerpaasimavoq, maannali tusarsaanani.
Maannali oqaatsit oqaluuserineqaqqissapput. Aammaarluni!
Partii Naleqqap Partii Inuit soorlulusooq sapersillugu nalunaarpoq siunissami tuluit oqaasii qallunaat oqaasiinit salliutinneqartariaqartut. Partii Naleraq naapertorlugu aamma »pissusissamisoorluinnarpoq« Inatsisartut oqaluttarfiannit kalaallisuinnaq oqaluttarnissaq.
– Namminersornermut inatsimmi, innuttaasunit amerlanerussuteqarluartunit akuerineqarsimasumi, allassimavoq pisortatigoortumik oqaatsit atorneqartut tassaasut kalaallit oqaasii. Ajoraluartumik tamassuma atuunnissaa pimoorullugu sammineqarsimanngilaq. Tamannali qinersinerup kingorna iliuuseqarfigineqassaaq, partiip allattaa siulittaasullu tullia Per Rosing-Petersen oqarpoq, taannalu Inatsisartunut qinigassanngortippoq, ilimagineqarporlu qularnarpianngitsoq Hans Enoksen peqatigalugu Inatsisartunut qinigaajumaartoq.
– Imaassava inatsisartut oqaluttarfiannit KALAALLISUINNAQ oqaluttoqartassasoq?
– Namminersornermut inatsiseqarpugut, maannalu Inatsisartuni maanna ingerlatseriaaseqarpugut, tamatumani aamma qallunaatut oqaluttoqarsinnaalluni. Namminersornermulli inatsit ingerlatseriaatsimit qaffasinneruvoq. Tassa taamaaginnarpoq. Ingerlatseriaaserput inatsimmut naleqqussartariaqarparput. Kikkut tamarmik inatsit ataqqissavaat Per Rosing-Petersen erseqqissaavoq.
– Inuiaqatigiinnili marluinnik oqaasilinni inuunnginnatta?
– Taamaappa? Uanga taamatut isumaqanngilanga. Innuttaasut 10 procentiisa missaat kalaallisut oqaluttuunngillat, tamannali pissutigalugu inuiaqatigiiunngilagut marluinnik oqaasillit. Assigiinnarpaa Danmarki aamma marluinnik oqaluffiussasoq, tappavani inuppassuaqarmat tyrkerisut kurderisulluunniit oqaluttunik. Nunatta oqaluttuarisaanera ukiunik 5.000-nik pisoqaassuseqarpoq, piffissamilu sivikitsuararsuarmi taamaallaat qallunaat oqaasii atorneqarsimapput.
Apersorneqarnera tamaat AG-mi sapaatip akunnerani saqqummersumi atuaruk