Paasisat: Eqalussuaq itisuumiittoq siumorneqartoq

Issittumi immap naqqani filmiliortartut filmiliartik akunnerpassuarni isiginnaareerlugu tupaallapput: eqalussuarmik siumuipput.

Filmiliortartut takusartik tupaallaatigeqaat nuannareqalugulu. Eqalussuarnik ilisimasallip danskip takusani aamma nuannaarutigaa:

- Eqalussuit qaqutigoortupilussuupput. Itisuumiinnerusarput, filmilianillu assingusunik takusaqartoqarpiarnikuunngilaq, Københavns Universitetimi Marinbiologisk Sektionimi pd.d.-sut atuartoq Julius Nielsen oqaluttuarpoq.

Franz Josef Landimi filmiliaavoq, National Geographicillu nalunaarutigaa eqalussuarmik aatsaat tassani siumuisoqartoq.

Eqalussuaq suminngaanneersuua?
Franz Josef Landip eqqaani eqalussuaqarnera Julius Nielsenip tupaallaatigivallaanngilaa.

- Eqalussuit issittumiinnerusarput, taamaattumik Franz Josef Landip eqqaani eqalussuarmik siumuisoqarnera tupaallaatissaavallaanngilaq. Siornatigut eqalussuarnik tassani ujaasisoqarsimannginnerata pissutigisaanik tupaallattoqarunarpoq.

- Eqalussuit qanoq siammasitsigisumiinnersut ilisimaneqaqqissaanngilaq, Kalaallit Nunaata imartaani kisimi uumasuunngilaq, Julius Nielsenip oqaatigaa. Eqalussuarnik Savalimmiuni, Canadami, Islandimi Svalbardimilu siumuisoqartareersoq oqaatigaa. Aamma kujasinnerusumi Azorerini kiisalu Mexicop kangerliumarngani aamma eqalunnuarnik siumuisoqartareersoq oqaatigaa.

Naak nunarsuarmi uumasuni neqitortuni eqalussuaq anginersaat tulliugaluartoq eqalussuaq ilisimaneqarpallaanngilaq.

Eqalussuup isertugaatai
Eqalussuup itisuuniinnerusarnera pissutaalluni ilisimaneqarpallaanngilaq. Julius Nielsenip oqaatigaa suleqatinilu eqalussuit qanoq siammasitsigisumi uumasuunersut, qanoq utoqqaassuseqalertarnersut, suut nerisarneraat qanorlu immakkoortarnersut misissuiffiginiarlugit.

- Eqalussuit pillugit paasiniaalluta Kalaallit Nunaanniippugut pingasoriarluta 2014-mi, Julius Nielsenimut siunnersortaasoq professori John Fleng Steffensen oqarpoq.

John Fleng Steffensenip oqaatigaa eqalussuaq arriitsumik ingerlaartartoq.

- Eqalussuit isigisaat pitsaavallaagunanngillat, ilaatigut immap kumaanit isigisaat assersorneqartarput. Taakkumi 7 centimeterinngorsinnaapput, John Fleng Steffensen oqarpoq.

Puisitortuupput, aalisakkat nannullu
Naak eqalussuit isigisaat pitsaanngikkaluartut aamma arriitsumik ingerlaartaraluartut pisaqarluarsinnaasartuusut Julius Nielsenip oqaatigaa.

- Aalisakkanik assigiinngitsunik nerisaqartarput, aqajaqquini aamma puisinik nannullu ilaannik aamma nerisaqarsimasut paasinikuuarput.

Eqalussuup nerisassani qanoq pisarisarnerai suli ilisimaneqanngilaq. Ilisimatuut ilaasa eqqoriartarpaat immap naqqaniittunik eqalussuit nerisaqartuusut.

Nerisassaminnilli nammineerlutik eqalussuit piniartarsimassasut Julius Nielsenip qularutiginngilaa.

- Eqalussuit affaasa missaanni aqajaqquini puisitorsimasut paasisartarput. Immap naqqani puiserpassuaqarsimanavianngilaq. Imaassinnaasoq puisit anersaartornerini tupaallatsillugit pisarisaraat. Kuukooriatupajaaq, Julius Nielsen eqqoriaavoq.

Københavns Universitet, Grønlands Naturinstitut aamma Den Blå Planet suleqatigalugit ph.d.-nngorniarluni atuarpoq.

Videnskab.dk suleqatigalugu allaaserineqartoq saqqummiunneqarpoq. Allaaserineqartoq Lise Brix-imit allanneqarpoq