Skip to main content

Oqaatsinik ilinniartitsineq: Oqaasilerivallaarluni oqalunngippallaarneq

Atuartitsinermi oqaloqatigiilluni oqaatsinik atuineq pingaarnerutinneqassaaq, ilisimasallit allapput.

Oqaatsit ilikkarniaraanni atorneqartariaqarput. Nunanit tamalaanit ilisimasallit oqaatsinik ilisimasaqalerniarniarnermi ajornartorsiutit qitiusut ilaat tikkuaramikkit taama oqariartuuteqarput.

- Oqaatsit ajornartorsiutitut isigineqaratik isumalluutitut isigineqarnerussapput. Oqaatsit aamma tassaassapput ilinniarlugit ingerlanneqartut, piginnaasaqarfigineqaannaratik (piginnaasaqarfiginagilluunniit), ilisimasallit inassutaasa ilaat taamaappoq.

Taakku Naalakkersuisuusimasunit suliakkerneqarnikuupput, atuartullu kalaallisut, tuluttut aamma qallunaatut piginnaasaat qanoq nukittorsarneqarsinnaanerinik misissuitinneqarlutik.

Meeqqat oqaatsinik naammaginartumik ilikkarneq ajornerat ilisimasallit sisamat Islandimit, Kalaallit Nunaannit, Canadamit aamma Danmarkimeersut tikkuagaasa ilagaat.

- Paasinninnitta maluginiakkatta ilaat tassaavoq ilinniartitsinermi oqaaseqatigiit oqaasilerinerlu tunngavigineqartorujussuusut. Atuartut oqaasii sunniuteqartut (oqalunneq allannerlu) atorlugit tupaallannartumik annikitsumik sulisoqarpoq, aammalu oqaatsit atorsinnaasat oqariartaatsilu atuartut soqutigisaat ulluinnarsiutaallu annertusarniarlugit annikitsuararsuarmik sammisaqartitsisoqartarluni.

Pinnguarluni ilinniarneq

Oqaatsinik ilinniartitsineq iluatsinnerussappat, tamatuminnga pingaartitsineq muminneqassaaq.

- Atuartut alapernaannerat oqaatsinillu atuerusussusiat annertunerpaamik siuarsarneqassaaq, aamma piffissat ilaanni eqqortuliornissap annikinnerusumik isiginiarneqarneranik kinguneqassagaluarpat, nalunaarusiami tamanna allaqqavoq.

Imaluunniit allatut oqaatigalugu: oqaatsinik ilinniarneq nuannernerulersillugu – tassani oqaatsit ilitsoqqussat aamma allamiut oqaasii pineqarput.

Kalaallisut tunngaviuvoq

Allamiut oqaasiinik ilikkassagaanni ilitsoqqussaralugu oqaatsit atorluarsinnaasariaqarput –atuartullu amerlanerit ilitsoqqussaralugu kalaallit oqaaseqartuupput.

- Oqaatsinik tulluusimaaruteqarneq nuannarinninnerlu oqaatsinik ilinniartitsissutit ilagaat pingaaruteqartoq, tassungalu ilanngullugu eqqortumik ilinniartitsinikkut ilitsoqqussaralugu oqaatsinik atuilluarsinnaaneq oqaatsinik allanik pitsaanerusumik ilikkagaqartarnermi ingerlateqqinneqarsinnaalluni, nalunaarusiami tamanna allaqqavoq.

Ingammik kalaallisut pineqartillugu atuartuni minnerni ilinniarneq pinnguarnerusariaqarlunilu soqutiginarnerusariaqarpoq.

- Meeqqat oqalunnissamik, oqaluttuarnissamik, taaguineq, erinarsorneq kalaallisullu allanneq atorlugit oqaatsitigut tunuliaqutaat apeqqutaatinnagu kaammattorneqassapput. Pitsaasumik naleqartitsineq kalaallisullu sumiorpaluutsinik alapernaanneq ilanngunneqartariaqarput.

Danskit oqaasii allamiut oqaaseraat

Danskit oqaasiinut tunngatillugu amerlanertigut atuartut ilitsoqqussaralugu oqaasiattut suli atuartitsissutigineqarpallaartartoq ilisimasallit tikkuarpaat – ikinnerpaat ilitsoqqussaralugu oqaaserigaat.

- Danskit oqaasiinik ilinniartitsineq allamiut oqaasitut isigineqassaaq, ilinniartitsinerlu tassunga naleqqussarneqassaaq.

Tuluttut ilinniartitsisut ikippallaartut

Tuluit oqaasii danskit oqaasiinut taarsiullugit allamiut oqaasiini siullinngortinneqarnissaannut tunngatillugu, atuartitsissutit pingaarnertullu ilinniartitsisut piukkunnartut amigaatigineqarput. Ilinniartitaanermut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S), nunanit tuluttut oqaaseqarfiusunit ilinniartitsisunik tikisitsisoqarnissaa siunnersuutigaa. Oqaatsinik ilisimasallit tamanna naammanngitsoq naliliipput.

- Tuluttut oqaaseqartunik ilinniartitsisunik tikeraartoqarneq ineriartornermut tapertaasinnaavoq, kisianni ilinniartitsisut tuluttoorsinnaallutillu kalaallisoorsinnaasut nalinginik taarsiisinnaanngillat.

Ilisimasallit inassutaat:

  1. Oqaatsit attaveqaqatigiittarnermut, misigisaqartarnermut pimoorussinermullu atorneqarnerussapput, ajornartorsiutitullu isigineqaratik isumalluutitut isigineqassallutik. Tamassuma saniatigut oqaatsit tassaassapput atornerisigut ilinniarneqartartut, atorsinnaaginnarnagit (atorneqarsinnaanngiinnarnagilluunniit). Atuartut oqaatsinik piginnaasaannik nalilersueriaatsimi tamanna aamma atuuppoq.
  2. Oqaatsinik ilinniartitsinermi atuartut oqaatsini ataasiakkaani attaveqaqatigiittarnermi assigiinngiiaartunilu piginnaasaasa qaffassarnissaat isiginiarneqassaaq tassungalu peqatigitillugu ilaatigut periutsimi oqaatsit ilitsoqqussat, oqaatsit aappaasa allamiullu oqaasiisa akornanni assigiinngiiaassuseq ilanngunneqassalluni ilaatigullu atuartut oqaatsinik arlalinnik piginnaasaminnik atuerusussuseqalersillugit.
  3. Meeqqat kalaallit oqaasiinik nuannarinninnerat tanngassimaaruteqarnerallu misilittagai ilisimasaallu ilanngullugit annertusarneqassapput. Oqaatsit pillugit tupigusuuteqarneq, alapernaanneq, misigisaqarneq, nutaaliorneq pinnguarnerlu oqariartaatsillu – pingaartumik minnernut – oqaasilerinermik ilisimasaqarnermit eqqortuliornermillu pingaarnerupput. Oqaluinnarneq atuartut misilittagaat ulluinnarnilu inuunerat tunngavigalugu sammisat naleqquttut pillugit attaveqaqatigiinnikkut annertusarneqassaaq.
  4. Atuartut allannermi oqaatsinik atuisinnaanerat oqaatsinillu ilisimasaqarnerat inuusuttutut kinaassusaannut pingaaruteqarput. Sammisanik oqariartaatsinillu allanngorartunik toqqaaneq ilinniartitsissummi kalaallit oqaasiini qitiuvoq. Kalaallit kulturiat nutaaliaasoq ilanngunneqarluarsinnaavoq.
  5. Tuluit oqaasii pingaaruteqaleriartorput, piffissamilu sivisuumi allamiut oqaasiitut siullertut atuutilersinneqarsinnaallutik, tamassumanili ilinniartitsisut, periutsit atortullu pitsanngortinneqarnissaat pisariaqarpoq. Tuluit oqaasiinik immaqalu ilinniartitsissutinik allanik ataasiakkaanik ilinniartitsinermi internetimik atuisinnaaneq it-millu tunngaveqarneq tamassumunnga tapersiisinnaavoq. Tuluit oqaasiinik ilinniartitsinermi atortut ilinniartitsissutini allani atorneqarsinnaassapput.
  6. Danskit oqaasiinik piginnaasaqarneq ilinniagaqarnermut suliffeqarnermullu suli pingaaruteqarput, kalaallillu Skandinaviami Nunanilu Avannarlerni allani attaveqartarnerannut pingaaruteqarlutik. Danskit oqaasiinik ilinniartitsineq allamiut oqaatsitut isigineqassaaq, ilinniartitsinerlu tassunga naleqqussarneqassaaq.
Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER