nerisat
Nunatta kujataani peqqinnarnerusunik nerisalertariaqartut
Nerisassat pillugit pikkorissaasoqartalernissaa nakorsaqarfimmit siunnersuutigineqarpoq
Qaqortumi peqqinnissaq pillugu suliaqartut Narsami Inuilimi saqqummiussillutillu pikkorissaapput.
Ukioqanngitsuniit tallimat tikillugit ukiulinnut nerisaqarneq pillugu pikkorissaasoqarluni, 55-nit peqataaffigineqartumik.
Nakorsap Jan Færkip nunatta kujataani meeqqat misissuiffigisimavai, tassanilu paasillugu amerlasuut vitamininik amigaateqartut.
Misissorneqartuni 85 procentii D-vitamininik amigaateqarput 75 procentiilu jernimik amigaateqarlutik.
- Vitaminit eqqartorneqartut peroriartornerminni meeqqat amigaatigigunikkit siunissami ajornartorsiuteqalerumaarput, Jan Færk oqarpoq.
Nerisat eqqortut
D-vitamininik jernimillu amigaateqaraanni alliartornermi ajornartorsiuteqarsinnaavoq, aakilliortoqarsinnaalluni kiisalu qaratsap ineriartornera aamma ajornartorsiutaasinnaalluni.
Taamaattumik meeqqat peroriartorneranni assigiinngitsunik vitaminitorluartarnissaat siunnersuutigineqarpoq.
Jernimik pissarsinissaq ajornanngitsuinnaanngilaq. Neqitorluarnikkut aatsaat ineriartortinneqarsinnaavoq, soorlu puisip neqaanik nerinikkut, savap tinguanik nerinikkut, ammassattornikkut, tinguliatornikkut allanillu peqqinnartunik nerinikkut.
Aamma naatitartorluartoqartarnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Nunatta kujataani kisimi ajornartorsiutaava?
Nakorsaq Jan Færk aperineqarpoq kisimi nunatta kujataani tamanna ajornartorsiutaanersoq, tamanna nakorsap ilisimanngilaa. Kalaallit Nunaanni allani assingusumik misissuisoqarnikuunngitsoq oqarpoq.
Saqqummiinermi pikkorissaanermilu aamma peqataapput nerisaqarnermut siunnersuisartoq Lena P. Fisker Qaqortumeersoq, Inuilimit Inuili Irene Jensen Københavnimiillu Sofie Stub Naylor.