Nunaqarfiit siunissaqarput

Kåre Hendriksen nunatsinni nunaqarfiit siunissaat pillugu oqaaseqarami qularutissaqanngilaq:
– Politikkikkut pitsaanerpaanilluunniit suliniuteqartoqaraluarpat siunissamissaaq nunaqarfiit ataasiakkaat matoorassapput. Minnerunngitsumik nunaqarfiit piniagassatigut aalisarnikkullu inuussutissarsiornermut tunngavissaqanngitsurt.
Allamik periarfissaqanngilaq
Tamanna peqatigalugu Kåre Hendriksenip ph.d.-mi soraarummeerutaani nutaami "Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit - aningaasaqarneq ineriartornerlu"-mi pingaarnerusutut inerniliinerit tassaapput nunaqarfiit amerlanerpaat, aalisarnermut piniarnermullu tunngavissallit pisariaqartumillu tunitsivissallit, aningaasatigut najugaqarfittullu ingerlalluartut.
– Ersissutigaarali nunaqarfiit tamakkua ilaat assersuutigalugu Upernaviup Kangaatsiallu pigisaanniittut, sukkapajaartumik matuneqassasut, Namminersorlutik Oqartussat nunatsinni nunassittarnermut sumiiffinnilu pisuussutit atornissaannut isumartik allanngortinngippassuk, taanna oqaluttuarpoq.
Kåre Hendriksen naapertorlugu matusinerit tamakkua silatusaarnerussanngillat, tdassami najugaqartorpassuit allamik periarfissaqassanngillat suliffissaarunneq nunatsinnilu illoqarfinni ikiorsiissutinik inuussuteqarneq, tamatumalu kingunerissavaa pisortat aningaasartuutaasa annertusinerat.
Imminnut nujaajarlutik
– Ajornartorsiutaavoq ullumikkut nunatsinni illoqarfinni innuttaasut imminnut nujaajartarnerat, pissutigalugu inuussutissarsiutinut pitsaasumik tunngavissaqanngimmat. Pissutsillu taamaattuartillugit nunaqarfiit ingerlalluarput, piniarnissamut aalisarnissamullu periarfissallit, tapersersornissaat iluaqutaassaaq.
Aamma isumaqanngilaq aatsitassarsiornermik suliniutit eqqartorneqartorujussuit kalaallinut suliffinnik amerlasuunik pilersitsissasut. Kuultisiorfik Nalunaq, aatsitassarsiorfiit ingerlasut kisiartaat, ukiut qulit matuma siornatigut aallartimmalli piffissami sivisuumik 50 procentit sinnerlugit kalaallinik sulisoqarsimanngilaq, tassani sulisut 80-100-uunnaagaluartut.
Sumiiffimmi iliuuseqarneq
Nunaqarfiilli ingerlalluarnerusut suliniuteqarfigineqartariaqarput, tamakkunani najugaqartut aallaralissanngippata. Ullumikkut tunngaviusumik isumaavoq angisuumik ingerlatsineq akilersinnaanerusoq, assersuutigalugulu tamatuma kingunerisimavaa politikerit umiatsiaararsortut atorunnaarsikkiartorsimammatigit kutterinik angisuunik aalisarnermik taarserlugit, aammalu nunaqarfinni suliffissuit tunitsiveeqqallu immikkoortunik anginerusunik taarserneqarsimallutik.
– Taarsiullugu atasinnaassutsimik eqqarsalertoqarsinnaavoq kitaanilu atuisartut nutaat sammilerlugit, aalisakkanik tunisassianik immikkut ittunik, avatangiisinut mingutsitsinngitsumik tunisassianik, sumiiffinni aalisartunit pisarineqartunik oqaluttuassartalinnillu perusuttut, Kåre Hendriksen siunnersuivoq.
Inuuniarnermi aningaasartuutit qaffasinnerusut
Kåre Hendriksenip aamma tikkuarpaa nunaqarfimmiut inuttut appasinnerujussuarmik sullinneqaannanngitsut nioqqutissaataallu killilerujussuuginnanngitsut, aammattaarli nioqqutissat ulluinnarni atorneqartartut akisunerusut.
Assigissumik akeqartitsineq 1994-imi atorunnaarsinneqarmat aalajangiunneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat qulakkiissagaat nunap immikkoortuini assigiinngitsuni akit assigiissuunissaat. Kingorna tapiissutit 100 mio. koruunit missaanniit 2011-mi 37 mio. koruuninut appariarsimapput.
Tamatuma saniatigut innaallagissamut imermullu akit nunaqarfinni Nuumminngarnit qaffasinnerujussuupput. Inoqutigiinni atugassarisat eqqorneqaannanngillat, aammattaarli sumiffimmi aalisakkanik suliffissuit, tamannalu pissutigalugu unammilleruminaatsitsipput.