Nunatsinni arnat pingasuugaangat pingajuat atornerlunneqarsimasuusarpoq - qanoq iliussaagut

Nunanut assersuutigisartakkatsinnut naleqqiullugu Kalaallit Nunatsinni kinguaassiutitigut atornerluisarnerit amerlasuupilussuupput. Innuttaasut 10.000-iungaangata Savalimmiuni 2010-mi arnat tallimat kinguaassiutitigut atornerlunneqartut nalunaarutigineqarput. Danmarkimi sisamat. Taava Kalaallit Nunatsinni 66-iupput. Tassa imaappoq ukiup ataatsip ingerlanerinnaani 370-t nalunaarutigineqarput.

Taakkununnga ilanngunneqassapput atornerluinerit nalunaarutigineqanngisaannartut. 1983-mi misissuinerup takutippaa, Kalaallit Nunatsinni arnat sisamaangaangata sisamaat inuunermini ataasiarluni kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimasoq. Ullumikkut takussutissaqanngilaq kisitsit taakku minnerulersimanersut. Paarlattuanik kisitsit annerulerput nutaamik misissuisoqarmat 2005-miit 2007-mut: Treogfyrre procentit ! Tamatuma takutippaa, ullumikkut Kalaallit Nunaanni arnat qassit tarnikkut ikeqarlutik inooqataanersut.

Taavami politikkikkut qanoq iliuuseqartoqarpa ajornartorsiut sunik tamanik aseruisoq akiorniarlugu?

Isiginneriaaseq allanngortinniarlugu paasititniaasoqarnikuua?

Ajornartorsiut politikkikkut suliassanngortinneqarnikuua?

Imaluunniit iigarsimaarluni issiarujoortoqarpa neriuutigalugu ajornartorsiut nipangiutiinnarneqarumaartoq?

Ikiuinissaq pisussaaffiuvoq

Ukiut kingulliit ingerlanerini iliuuseqarnikuuvugut, taamaallaalli suliniarfigineqarput meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqartut. Kinguaassiutitigut meeqqanik atornerluisarneq amilaarnaannartumik annertussuseqarnikuuvoq inuiaqatigiilli ajornartorsiut nipangiutiinnartarnikuuaat ningortiinnartarlugulu. Pineqartumi iliuuseqarnissaq avaqqunneqarsinnaasimanngilaq aamma ukiorpassuarni aggersuni taamaakkallartussaavoq. Puigussanngilarpulli aamma, Kalaallit Nunatsinni arnanut inersimasunut kinguaassiutitigut atornerluisarneq ima annertutigimmat allaat qangali iliuuseqarfigisariaqarsimagaluarluni.

Inuiaqatigiittut pisussaavugut arnat taakku kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut ikiussallugit. Pisussaavugut angutit atornerluisut iliuuseqarfigissallugit. Aammali peqataanik pisussaavugut pinaveersimatitsissalluta, taamaasilluni Kalaallit Nunaat nunanngoqqissinnaammat arnat ersinatik inuuffigisinnaasaat. Inuiaqatigiit pissuserissut isiginngitsuusaarsinnaanngillat, ajornartorsiuteqanngitsuusaartitsillutillu.

Kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnermut akiuiniarneq

Siunnersuutigaara, piffissami 2012-miit 2016-mut ukiut arnanut pinngitsaalineqarsimasunut arnanullu allanut kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqarsimasunut suliniarfittut atussagigut. Piffissami tassani siunertalimmik ajornartorsiut akiorneqassaaq, isiginneriaaseq allanngortinniarlugu qaammarsaanikkut. TV-kut paasititsiniutit naatsut assigisaallu atorlugit, soorlu Demokraatit 2004-mi arnanut persuttaasarnermik politikkikkut qaqitsinerata malittaanik Naligiisitaanermut Siunnersuisoqatigiit paasititsiniaanerannut assigusumik ingerlatsisoqarsinnaavoq.

Taamatut paasititsiniaanikkut aamma pinngitsaaliinernik paquminartunngortitsisarnerit allanngortinniarneqarsinnaapput, pinngitsaalineqartut saqqummillaqqinnerulersinniarlugit. Arnat pinngitsaalineqarsimagaluarlutik sassarsinnaanngitsut ikiorneqassanngillat, pinngitsaaliisullu pillarneqaratik, taamaasillutik taakku arnat tulliisa inuunerinik aserortereqqiinnartassapput.

Siunnersuut nutaajunngilaq. Demokraatit assigusumik siunnersuuteqaraluarput 2006-mi. Taamanili tusaajumaneqanngilluinnarpugut. Taamanerniik ullumimut inuit 2000-nik amerlanerusut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut nalunaarutigineqarput, taakkunannga 1000-t sinnillit pingitsaalineqarlutik pinngitsaalerinarneqarlutillu.

Massakkut misileeqqinniarpugut. Taamaaliorniarpugut manna kaammattuutigalugu: Naligiisitaaneq pillugu Siunnersuisoqatigiit sassarteriartigit. Kalaallit Nunaanni pinerluttaalisitsineq pillugu siunnersuisunngorlaat sassarteriartigit. Ajornanngippat Namminersorlutik Oqartussat Ilaqutariinnut pisortaqarfia Paarisa suleqatigalugu allallu suleqataasinnaasutut takorloorneqartut ilanngullugit suliamik aallartitseriarta. Nukiit iluaqusiisinnaasut tamaasa kattuteriartigit pinerluttaalisitsinerlu aallartillugu.

Kalaallit Nunaat pinngitsaaliinernut allatigullu kinguaassiutitigut atornerluinikkut rekortiliivoq. Tamanna tanngassimaarutissaanngilaq. Kisiannili suli tanngassimaarutissaannginneruvoq naparliinnarneq. Kinguaassiutitigut atornerluinerit ikilinavianngillat, inuiaqatigiit isiginngitsuusaaraluarpata, Niels Thomsen aamma Astrid Fleischer Rex erseqqissaapput.