Piffiit nutaat - oqaatsini sianiilliorneq

CulturCommentar, sapaatiummat unnukkut oqaatsit oqallisissiarai allaaserisaqarlunilu:

...Danskit naalakkersuisuisa aamma Dansk Folkepartiip isumaqatigiissutaat, piffiit nutaat, piumasaqaatit nutaat, inuit inuiaqatigiinnut akulerutsinniarlugit politikkikkut oqallinnermut nutaarluinnarmik ilaqalersitsivoq, oqaatsinik immikkoortitsineq. Isumaqatigiissut tunngavigalugu aappariit ataatsimuulersinneqarnissaannut tunngatillugu oqaatsinik aalajangersimasunik piginnaasaqarneq tunngavigalugu pointinik pissarsisoqarsinnaavoq: Nunani avannarlerni oqaatsit pingasut (danskisut, svenskisut aamma norskisut) europamiut oqaasii allat sisamat (tuluttut, tsykisut, franskisut aamma spaniamiutut).

Tamatumani kukkorujussuartoqarpoq uagut immikkut illuinnartumik nunaannarmiorpalussuserput tunngavigalugu. Inuit uku suna ajoqutigigaat nunani avannarlerni oqaatsinik allanik oqalussinnaagunik: Islandimiutut, finlandimiutut, saamitut, savalimmiormiutut imaluunniit kalaallisut? Uagut qanoq ililluta nunani avannarlerni oqaatsit allat immikkoortitsilluta pisinnaavagut? Naalagaaffeqatigiinnerup iluani oqaatsit pisortatigoortumik atorneqartut inunnik ikittuinnarnik atorneqartut atorsinnaanngitsutut isigalugit.

Islandimi atuarfinni suli danskisut ilinniartitsisoqartarpoq - tassa qujassut: Ilissi danskisut iluamik ilinniarsimanngikkussi, taava aappassi katissimasasi tikisissinnaanngilasi. Uagut qanoq oqassagaluarpugu Finlandimi pointilersuisoqalerpat kiisalu qujanaq kingullermiiutigalutik danskisut oqaatsit atorsinnaannginnerarpatigik? Uagunaasiit nilliasorsuanngussaagut immikkoortitsilluni pinineqarneq suaartaatigalugu - nunallu avannarliit akornanni oqaatsit pillugit isumaqatigiissut innersuussutigalugu.

Nunat maligassiuisut?

Nunat avannarliit oqaatsit pillugit isumaqatigiissutaanni nunani avannarlerni oqaatsit naleqatigiisinneqarput. Isumaqatigiissummi Nunat Avannarliit oqaatsinut tunngatillugu maligassiuisutut isigineqarput:

"Nunat avannarliit oqaaseqaqatigiinneranni ilisarnaataavoq innuttaasut akunnerminni inuiaassutsimikkut oqaatsinik paasinnikkusussuseqarput aamma ataqqinnipput. Nunat avannarliit akornanni oqaatsitigut suleqatigiinneq demokratiimik tunngaveqarpoq aamma qaammaassassanut nutaanut ammasuuvoq, kiisalu qitiusumik sammisaqarnermi pisortanit aningaasalersuiffigineqarpoq. Politikkikkut piumassuseqartoqarpoq Nunani Avannarlerni oqaaseqaqatigiinnerup attatiinarneqarnissaa."

Maannakkut folketingimi ilaasortat amerlanerussuteqartut Nunani Avannarlerni oqaatsinik immikkoortitsiniarlutilk aalajangiipput. Nunat maligassiuisut? Danskit politikkeriisa pimoorullugu qulakkeerniarsimavaat, EU-mi annertuumik nutserisarnermi aamma oqalutseqartarnermi danskit oqaasiisa ikittuinnarnik atorneqartartutut isigineqarnissaat. Kisianni maannakkut uagut nammineerluta aalajangiiffigaarput, EU-mi oqaatsit ikittuinnaat taamaallaat aapparisap katissimasap tikisinneqarsinnaaneranut atorneqarsinnaasut. Tupinaraluartumik Italiamiut oqaasii oqaatsinut ilaatinneqarunnaarput taamaliornissamut iluaqutaasinnaasut akornanni. Tamanna tunngavigalugu maannakkut Danmarki EU-mi oqaatsit pillugit nalilersueqqinnissamut oqaatsinik amerlasuunik atorneqartut sinniisaannik kaammattuisunngorpoq.

Taamatut oqaatsit pillugit uungaannaq isiginninneq tutsiuppoq universitetimi oqaatsinik ilinniartitsisarnermi oqaatsit ikittuinnarnik atorneqartartut ilinniartitsisutigineqartarnerisa naviarnartorsiortinneqarnerat tusarliunneqareersorlu. Taamatuttaarlu VUC-imi (nuts. Danmarkimi inersimasunik ilinniartitsineq) allat oqaasiinik ilinniarsinnaanermi inuit namminneq akiliutigisartagaat annertoorujussuarmik qaffatsinneqarput. Oqaatsinik atuinermi assigiinngiiaassuseqarneq maanna oqaatsinik atuinermi sianiilliorninngorpoq.

Oqaatitigut piitsunngorneq

Arlaaammaa oqarpa nunarsuarmioqataajartornermik? Uagut maannakkut teqiqqunnguamut immitsinnut mattuppugut.Ukiuni kingulliunerusunik danskit oqaasiini atuinerup patajaannerulersinniarlugu annertuumik iliuuseqartoqartarsimavoq. Uagut oqaatsinik atuinitsinnik piginnaasavut aamma oqaatsinik allanik atuinitsinnik ineriartorsinnaanerput oqatussaasunik nalilersuisussaqanngilagut.

Allat Danmarkimit oqaatsit pillugit politikkeqarnermi maligassiuisutut isiginninnialissappata, taava tamanna annertuumik imminut aaginnarnerussaaq. Oqaatsit attaveqaqatigiinnermut atorneqartarput - oqaatsinik mattussigaanni tamanna attaveqaqatigiissinnaajunnaarnermik kinguneqassaaq.

Danmarki 2010-mi Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivini siulittaasuuvoq akisussaaffiisalu ilagisimavaat Nunat Avannarliit ataatsimoorlutik kulturikkut pilersaarutissaat, tassani erseqqissarneqarpoq oqaatsit ataatsimut kulturikkut politikkeqarnermut pingaaruteqartuusut. Danmarkip siulittaasuusimanerminut naggasiivoq assut soqutiginartumik, tassa Nunani Avannarlerni oqaatsinik immikkoortitsinermi nutaamik pilersitsinermigut.