Nannut kisinneqassapput
Immap sikua annikilliartorpoq pasineqarporlu tunumi nannut ikiliartupiloortut. Maanna nannut timmisartumik kisinneqassapput.
Maannakkorpiaq pilersaarutigineqarpoq aappaagu aappaaguagulu timmisartumi, Twin Otter-imik nunatsinni nannut kisinneqassasut, siullermik kitaani 2011-mi kingornalu tunumi 2012-mi.
Taamatut allappoq politiken.
- Suliassaq annertoorujussuuvoq siusinnerusukkullu nunami taama annertutigisumi nannunik kisitsisoqarsimanngisaannarsimavoq - nuna kisitsiffissaq Tyskland Frankrigilu katillugit annertussuseqarpoq. Taamaattumik piareersaanikkut aqutsinikkullu aningaasatigullu unammilligassat annertungaatsiarput, kisitsinerlu taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq Danmarkimi Miljøstyrelsimit tapiiffigineqarluni, seniorforsker Erik W. Born paasissutissiivoq.
Tassami ilisimaneqanngilaq tunumi nannut ikileriarsimanersut amerleriarsimanersulluunniit, isumaqatigiissutigineqarporlu nannut nerisassanik pisaqarnissaannut periarfissaat ajorseriarsimasut.
Svalbard nannut eqqissisimatitaasut taamaallaallu imminut illersorniarluni aallaaneqarsinnaasut, Kalaallit Nunaanni pisassiilluni nannunniarneq suli ingerlanneqartarpoq. Taamaattumik timmisartumit kisitsineq ilaatigut atorneqassaaq nalilissallugu qanoq amerlatigisunik nannunniartoqarsinnaanersoq - nungusaataanngitsumik.