Oqimaappallaarneq kræfteqalissutaasinnaavoq
Oqimaappalaaruit uppatikkaallutit aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalersinnaavutit.
Nunat tamat akornanni misissuinermi annertuumi Archives of Internal Medicinemi saqqummeqqammersumi inernerit tamanna takutippaa, cancer.dk allappoq.
Inuit 30-p 35-illu akornanni BMI-llit (Body Mass Index - qanoq angitinerup qanorlu oqimaatsiginerup imminnut naapertuunnerat) aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalernissaminnut 20 procentimik ilimanaateqarnerupput, inuillu 35-miit annertunerusumik BMI-qartut nalinginnaasumik oqimaassusilinniit aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalernissaminnut 55 procentimik ilimanernerullutik.
Viinnisorneq immiaarartornerlu ilimanarnerulersitsinngilaq
- Takusinnaavarput orsoq timimi sumiinnersoq apeqqutaasartoq. Arnat ingammik qitimikkut orsoqarluartut aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalernissaat ilimanernerusarpoq, Kræftens Bekæmpelsemi immikkoortortami pisortaq misissuinermilu atuakkioqataasorlu Anne Tjønneland oqarpoq.
Imatulli isikkoqanngilaq imigssartortarnerup aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalernissaq ilimanernerulersittaraa, kisianni imigassamik atuipiloorneq apeqqutaasinnaasarpoq.
- Kræfteqalernissaminnut ilimanernerulersarput taamaallaat inuit ullormut imigassamik kimittuumik immiartorfimmik sisamanik imertartut. Viinnip immiaaqqallu tamanna ilimanernerulersinngilaa, Anne Tjønneland oqarpoq.
Ukiut tamaasa 800-t eqqugaasarput
Danmarkimilu ukiumut eqqugaasuni 800-ni tupatorneq apeqqutaasarpoq.
Danmarkimi ukiut tamaasa inuit 800-t aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalersarput. Ilisimatusarnermi inernerit pitsaasuussappata pisariaqarpoq piffissami sivisuumi sukumiisumik misissuisariaqarpoq. Misissuinermi nutaami aqajaqqup sanilequtaatigut kræfteqalersimasut 2.170-it misissorneqarsimapput.