Qaammataasaq sikumik nakkutilliisoq aallartinneqarpoq
Februaarimi aallartinnissaagalua taamaatinneqareersorlu maannakkut Europamiut qaammataasaat Cryosat-2 sikup aakkiartorneranik nakkutilliisussaq aallartinneqarpoq.
Europamiut qaammataasaataat Cryosat ilaatigut nunarsuup sikuiuitsortaanni sikup aakkiartorneranik uuttortaasussaq aqagu sisamanngornermi russit raketianik aallartinneqarnissaminut piareerpoq.
Qaammataasaq Europami avataarsualiarnissamut suliniaqatigiiffimmit ESA-mit aningaasalersorneqartoq, februaarimi aallartinneqartussaagaluarpoq, raketilli ikummatissamut sillimmataasiviani ajortoqarsinnaanera peqqutigalugu kinguartinneqartariaqarsimalluni.
ESA-p qaammataasaa nutaaq atorlugu ilisimatuut sikuiuitsuni Kalaallillu Nunaanni sermip aakkiartornera ersarissumik takusinnaalissavaat.
Cryosat atorlugu ilisimatuut paasissutissanik siusinnerusukkut qaammataasanit allanit pisarsimasaminniitt pitsaanernik pisinnaalissapput. Taassuma saniatigut paasissutissat ukioq kaajallallugu pineqarsinnaalissapput.
- Ingammik sumiiffinni sikup killinganiittuni immap nunallu akornanni paasissutissanik pitsaasunik pisinnaalissaagut, DTU Spacemi immikkoortortami pisortap René Forsbergip tikkuarpaa.
Qallunaat tungaaniit kissaatigineqarpoq Kalaallit Nunaanni sermip aakkiartornerata nakkutiginissaa. Kisianni aamma Qalasersuaq sikuiuitsorlu kujalleq aamma soqutigineqarput.
Cryosat 700 kilometerinik qutsitsigisumi ingerlaassaaq. Radarit atorlugit nunamut nassitsisassaaq. Radarit atorlugit uuttortaanermi sikup portussussaa centimeterit tikillugit paasineqarsinnaalissaaq.
Sikup katersuunnera peqqutigalugu nunarsuup imartai 65 meterinik appasinnerummata. Aakkiartornerata immap portussussaa qaffatsikkiartussavaa. Immami sarfat ingerlaarnerat aamma allanngorsinnaavoq, tamannalu sumiiffippassuarni silap pissusaanik allanngortitsisinnaavoq.
Ritzau