Kangaatsiami tipersuaq
Tallimanngormat uuliaarluernerup tikka qaammatit arlallit qaangiuppata aatsaat Kangaatsiarmiut naamajunnaassavaat.
Sapaatip akunnerata naanerani uuliamik 75.000 literimik Polar Oilip Kangaatsiami uuliaasivianiit kuuttoornerup kingorna qaammatit arlallit qaangiuppaa aatsaat kangaatsiarmiut tipimiujunnaassasut, Qaasuitsup Kommunia ilisimatitsivoq.
Kommunerujussuarmi upalungaarsimanermut pisortap uuliaarluerneq ilimagisamiit sukkanerusumik paqqeriartornerarpaa, avatangisilli ajoquserneri sivisunerusumik atassanerarlugit.
– Apummi saliinerput naammassingajaleraluarparput. Saliinerlu annerusutigut naammasiusareerpoq. Uulia avatangiisinut ataavartumik ajoqutaassangatinngiolata uuia immamut kuussimasoq sukkasuumik paqqeriartormat, upalungaarsimanermut pisortaq Johan Høegh Hansen oqarpoq, sakkutooqarfiullu suleqataanera pingaaruteqarluinnarnerarlugu.
Atuaruk allaaserisaq: Uuliamik kuuttoqarnerani sakkutuut ikiuuttut
Uuliaarluernerli tipaarutilertussanngilaq.
– Innuttaasut uuliasunnimiugallassapput, taanna qaammatit arlallit qaangiuppata aatsaat nunguissorumaarmat. Uuliasunnili peqqissutsimut imatut ulorianaateqanngilaq, tipersua kisimi, Johan Høeg Hansen oqarpoq.
Upalungaarsimanermut pisortap oqaatigaa, Qaasuitsup Kommuniata atortut sapaatip akunnerata naanrerani Sisimiuni qatserisartoqarfimmiit atukkiunneqarsimasut tigummiinnatumallugit namminersorlutik oqartussanut qinnutigissamaarai.
– Uuliaarluertoqartillugu namminersorlutik oqartussat akisussaaffimmik tigumminnittuusarmata, taamalu kommunit akisussaasuusaratik, Qaasuitsup Kommuniata pisortanut siunnersuutiginiarpaa, atortut Sisimiuniit aggiunneqarsimasut Kangaatsiamiitiinnarneqassasut, Sisimiunilu qatserisartoqarfik nutaanik pisaartinneqassasoq. Tassa tankeqarfik iluamik aserfallajaallisarneqarsimanngimmat taamalu kuutsitsisoorfioqqerataannaammat, Johan Høeg Hansen oqarpoq.