Naak Danmarkip Titanicia?

Umiarsuup 1959-imi angalaqqaarnermini iluliaq aporpaa 95-inillu ilaasoqarluni kivivoq. Ullumikkullu ukiut 51-it qaangiunnerisigut aqqartartoqatigiit nuna tamakkerlugu aningaasanik katersuinialerput, 'Hans Hedtoftip' iumiiarnerata ujarnissaanut atorneqartussanik, Politiken allappoq.

Umiuneq qallunaat oqaluttuarisaanerani nutarpasinnermi umiunerit oqallisaanerpaat suli ilagaat.

Umiuneq suli eqqumiitsortaqaqaaq. Telegrafistip nalunaarneratuut iluliaq aporneqarpa? Imaluunniit umiarsuup svejsernerata kaanngarneratigut immatsilerpa? Umiarsuaq sumiippa? Tamakkuupput apeqqutit aqqartartoqatigiit umiiarnernut aqqartartumit Thomas de Richelieumit aqunneqartup navigatørillu soraarnerup Claude Enochip akiniagasaat.

- Umiarsuup iluliamut aporsimanera upperinngilara. Isumaqarpunga umiarsuup sanngiinnerpaaffiatigut maskiinaqarfiup eqqaatigut svejserneq kaanngarsimasoq, Thomas de Richelieu Politikenimut oqarpoq.

Ilisimasassarsiortut marluk isumaqarput, umiarsuaq sannarlutaasoq, ukiuuneranilu Atlantikup avannaani anorersuup anigornissaanut sanngiippallaarsimasoq.

Tamannali isumaaliutersuutaannaavoq, maannakkullu umiarsuup iluliamut aporneranut telegrafistip nalunaarnera uppernarsaatissatuaavoq. Umiiarnerup immap iluani assiliissummik assilinerata misissorneratigut aatsaat takuneqarsinnaavoq umiarsuaq suna peqqutigalugu kivisimanersoq.

2003-miilli Thomas de Richelieu aamma Claude Enoch Nunap Isuata kujataani immami aalasaqisumi ilisimasassarsiornissamut aningaasanik pissarsiornialersimapput.

Taamanikkut 7 million koruuninik pissarsiniarsimapput umiiarnerup nassaarinissaanut filmiliarinissaanullu aningaasatuutinik matussutissanik. Naallu Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut tapersiissummik allakkioraluartut ilutsissimanngilaq.

- Tapersiissutinik nalunaarfigineqartaraluarluta aningaasanik pissarsinngilagut, Thomas de Richelieu oqaluttuarpoq.

Takorluukkanili taamaatiinnarnianngilaa:

- Aperineqartuartarpunga sooq taamaatiinnanngikkiga. Akissulli ersarippoq: Nakkaannarnissamut oqaluttuaq pingaarpallaaqaaq. Takorluugaraara. Nakkaannaruma takorluugaajunnaassaaq. Immaqa arlaanaataluunniit suliassaq taanna sulianiarnavianngilaa.

Taamaattumik Claude Enoch peqatigalugu nuna tamakkerlugu katersuinialerpoq, inuit tunisinissaminnik kajumissaarneqarlutik. Suliassaq marloqiusamut avinneqarsimavoq. Suliassaq siulleq tassaavoq umiiarnerup sumiissusersinissaa taannaasorlu uppernarsinissaa.

Tamanna minnerpaamik 2 million koruuninik naleqassaaq, aningaasallu isertissagutsigik ujaasinissaq ingerlatissavarput.