Kalaallit Nunaat A-influenzamut upalungaarsarpoq
Pingasunngorpat ullaakkumiit influenzangasunik nappaateqarlutik nakorsiartartussat tamarmik H1N1-imut misissorneqartassapput. Nunatsinni nakorsaaneq taaamatut aalajangerpoq.
Imminut eqqiluisaarunnissaq sungiullugulu talinnut quersorlutillu tangajortarnissat sungiutissavat. Taamaaliornikkut virusinik siammarterinaveersaassagavit. Ukiumoortumik nualluttarneq H1N1-ilu taamatut tuniluuttarmata.
Tassami Kalaallit Nunaanni A-influenza imaluunniit H1N1 suli atuutilinngikkaluartoq, nappaalasoqalersinnaaneranut upalungaarsimagaanni pitsaaneruvoq.
Nunatsinni suli atugaalinginneranut suut peqqutaanersut nalugaluarparput, aammalu nalullutigut H1N1 massakkut Europami nappaataasoq qanoq sakkortutiginersoq. Pinaveersaartitsinissamulli iluaqutaasinnaasut tamaasa atorluartariaqarpagut. Taamaattumik influenzangasunik nappaateqarlutik pingasunngorpamiit nakorsiartartussat tamarmik H1N1-imut misissorneqartassapput.
Nunatsinni nakorsaaneq Flemming Kleist Stenz marlunngormat unnukkut Peqqissaanermik Ilinniarfimmi H1N1-imut akiuussutissamik tikisitsisimallutik oqaluttuarmat taamatut ilisimatitsisoqarpoq.
– Inuit katsorsarneqarsinnaanngitsunik soorlu sukkornermik, aakkut nappaatinik il.il. nappaatillit naartusullu siulliutinneqassapput kiisalu peqqinnissaqarfimmi sulisut, Flemming Kleist Stenz oqaluttuarpoq.
Pisariaqartitsisussalli assigiinngitsorpassuusinnaanerarpai, taamaattumillu pingaarnersiuisoqassanerarlugu:
– Inuusuttut salliutinneqartassapput, kikkulli akiuussutissamik kapineqassanersut nakorsap nalilertassavaa, oqarpoq.
Akiuussutissat ukiormanna nunatsinnut tikiunneqartussat katillutik 32.000-iusussat ilaat marlunngormat tikiunneqarput. Europami sapaatip akunnerani 43-mik 2.589-nik H1N1-imik napparsimasoqarpoq, 12-illu toqusimapput.
Nunani avannarlermi Norge eqqugaanerpaajuvoq 14-inik toqusoqarsimalluni, Islandimi ataaseq, Sverigemi pingasut toqusimallutik, Danmarkimili Kalaallit Nunaannilu toqusoqarsimanngilaq.