Kigutaarnat peqqinnartuunerat tusatsiagaannaavoq
Professori oqarpoq kigutasrnani stoffit peqqinnartut iluaqutaavallaanngitsut, tassa ananngortarmata timimut akulerutissanatik.
Tusartuartarsimavarput kigutaarnat antioxidantinik peqqinnartunik ulikkaartut, uagutsinnik inuusutsitsisunik kræftimillu pitsaaliuisunik. Tusatsiartagarli tamanna Københavns Universitetimi ilisimatusarnikkut eqqunngitsuusoq paasineqarpoq, taamatut oqaluttuarpoe DR P3.
Antioxidntit stoffiupput celleni aserorterinerit ilaannik akiluussutissaasut. Paarnat reagensglasimi misissuinikkut antioxidantinik akulerujussuit ´paarnatsialassuartut´ maanna suaarutigineqarput.
Professorilli misissuinerata takutippaa kigutaarnani stoffit peqqinnartutut taaneqartartut 99,9 procentii ananngortartut, timimut akulerunnatik.
- Ilisimatuutut nuannaarnerup ajoqusernera ajuusaarutigaara: Atuakkanit takusinnaanngilara annertuumik sunniuteqartut, takussutissaqanngilarlu in8nni antioxidantitut sunniuteqartut, professor Lars Dragsted, paarnani antioxidantinik immikkut ilisimasalik, aviisimut ullormut saqqummersartumut Politikenimut oqarpoq.
Tamanna peqatigalugu ukiuni qulikkaani ilisimatusarnerit uppernarsarsinnaasimanngilaat stoffit ilumut timimut sunniuteqartut, reagensglasimi misileraanermi sunniuteqarnerattut. Kræftens Bekæmpelse-mi kigutaarnat aamma imatorsuaq nersualaarneqanngillat.
- Inuit misigisimasarput nakorsaatitut ittunik pisillutik. Tamanna nukatsitarpalaartoqarpasippoq. Tamannali pingaaruteqarluartumik sammiunnaarsitsivoq: tassalu assigiinngiiartunik nerisaqartarnissaq. Tamanna nalunaajaat nuanniitsuinnaavoq, Christine Paludan-Müller Politikenimut oqarpoq.
Taassuma tikkuarpaa nalunartoqartoq sooq paarnat naatitallu ilaat kræftit ilaannut iluaqutaasarnersut. Qularnaarneqanngilluinnarpoq sunniuteqarnerannut antioxidantit pisuusut. Tassami paasineqarsimavoq antioxidantit paarnanit naatitanilluunniit peerlugit inunnut iisartaganngorlugit nerisikkaanni sunniuteqarneq ajortut.