Qipoqqartassat uatsigooq
Kalaallit Nunaata sisamanngormat ukioq manna Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuup ataatsimiinnerani qulinik qipoqqarnik pisassinneqarnissani taamaatiinnartariaqarpaa. Aalajangiinissaq ukioq manna kingusinnerusumut kinguartinneqarpoq.
Kalaallit Nunaanniit qipoqqarnik piniartarnissamik kissaateqarneq ima aalassassimaartitsisimatiginnguatsiarpoq Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuup IWC-ip siulittaasuata, sisamanngormat Kalaallit Nunaata pisassinneqarnissaa pillugu taasinissaq allaat unitsiinnartariaqarlutik.
Tamatumunnga taarsiullugu IWC-ip siulittaasuata William Hogarthip siunnersuutigaa Kalaallit Nunaannut pisassiissutigineqartut pillugit immikkut ataatsimiittoqarnissaa. Aalajangerneq Kalaallit Nunaata isumaqatigisaa taamaattoq piumasaralugu immikkut ataatsimiinnissaq ukiup matuma naannginnerani ingerlanneqarnissaa, tamatumunnga pissutigalugu 2010-mi piniarnerup aallartinnginnerani tamakku ilisimaneqalereerniassammata, Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Amalie Jessen ilisimatitsivoq.
Siunertaqarluartumik angusaqarusussuseqartumillu isumaqatigiinniarnerit ingerlatereerlugit Kalaallit Nunaanniit pisassiissutigineqartussatut siunnersuutit saqqummiunneqartut tassaapput 2010-mi qipoqqaat qulit aammattaaq tikaagulliit 178 2010-miit 2012-imut. Tassa imaappoq qipoqqarnik pisassiinissaq ukioq ataasinnaaq atuutillugu, ukiuni pingasuni pisassiinissamik piumasaqaataagaluartunut taarsiullugu.
Kisianni qipoqqarnik pisassiinissamik piumasaqaammut tunngatillugu arfanniarnermut isumaqataasut aamma akerliusut akornanni isumaqatigiinnginneq assut annertusimavoq, naalakkersuisoqarfimmi pisortap Amalie Jessenip tusagassiutitigut nalunaarutaani tamanna erserpoq.
– Kalaallit Nunaata ukiut 30-t ingerlaneranni piumasaqaatit pisussaaffiillu malissimallugit allaganngukkatigut uppernarsaasersuiuarsimavoq, kisianni IWC-imiit piumasaqaatit naassaanngitsuupput. Qipoqqaat akueriumanagit utoqqatsissutinik assigiinngitsorpassuarnik tamatigut takkuttoqartarpoq, Amalie Jessen oqarpoq.
Ukioq manna akerliusunit qitiutinneqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaata neqissaqarniarneratut taaneqartartoq arferup neqaa 670 tonsit. IWC-imi 1991-imi neqissaqarniarnertut 670 tonsit akuerineqarput tamatumunnga tunngaviupput pisarineqarsimasut uppernarsaaserneqarneri multi-speciesinik taaneqartut, tassa imaappoq tikaagulliit, tikaagulliusaat aamma qipoqqaat. Nunat ilaasortaasut ilaat isumaqarput Kalaallit Nunaata pisariaqartitsinerminnut uppernarsaasersuutai arferit qassiunersut tunngavigalugit naatsorsorneqassasut tonsinngornagit.
– Akerliusut tunngavilersuutaat ukioq maanna tassaapput piumasaqaatit ukiut 20-t matuma siornatigut saqqummiunneqareersimasut. Kalaallit Nunaat piumasarineqartut sinnerlugit suleqatiginnikkusussimavoq paasissutissallu pisariaqartinneqartut tamaviisa tunniuttarsimallugit, ilaallu allaat nammineq piumassuseq tunngavigalugu. KIsianni tamakku naammanngisaannarput, Amalie Jessen naqissusiivoq.
IWC-imi nutaamik aalajangertoqarnissaata tungaanut Kalaallit Nunaannut 2009-mi pisassaritinneqartut tassaapput (ukioq manna pisarineqareersimasut ilanngaatigalugit): Kalaallit Nunaata Kitaani tikaagulliit 200-t, tikaagulliusaat 19-it Kalaalit Nunaata Kitaani, arfiviit sisamat (pingasut pisarineqareersimasut ilanngaatigalugit) kiisalu Kalaallit Nunaata Kangiani (Tunumi) tikaagulliit aqqaneq-marluk. Pisassaritinneqartut 2010-miit 2012-imut tikaagulliusaat aamma arfiviit allannguuteqanngillat aammattaaq Kalaallit Nunaata Kangiani tikaagulliit 2010-miit 2012-imut allannguuteqarnatik.