Aasakkut imminortoqarnerusarpoq
Ukiup taarnera nikallungalersarnerlu pillugit oqartarnerup akerlianik aasaanerani qaamarngup inuit imminortittarpai. Tamanna Kalaallit Nunaanni imminortarneq pillugu svenskit misissuinerata takutippaa.
Karolinska Instituttetimi ilisimatuut suleqatigiit inerniliuppaat aasaanerani qaamarngata inuit immonertut malunnarluartumik amerlanerulersittarai.
Karin Sparring Björstenip misissuinermi aqutsisuusup Kalaallit Nunaanni 1968-imiit 2002-mut imminorsimanerit tamaasa misissuiffigisimavai. Tassani paasivaa aasap qaammataani malunnartumik amerleriartartungasut imminortartut juunip qaammataani seqernup sivisunerpaamik qinngorsimasarnerani amerlanerpaasarlutik.
Imminortarnerit Kalaallit Nunaata avannarpasinerusortaani amerlanerpaasimapput. Tamaani imminortut 82 procentii qaamatini qaamaffiusuni pisimapput.
Norgemi Finlandimilu assingusumik misissuinerit svenskit misissuisut taamaassorinninnerat taperserpaa, tassa seqernuip qaamarngata imminortut amerleriartittarai.
Misissuinermi imigassap peqqutaanngitsoq oqaatigineqarpoq. Tamatumani kalaallit atuinerat ukioq naallugu assigiiaamik ingerlavoq. Akerlianik qaammatini qaamasuni sinnakippallaalertarneq imminornialernermut allaaviusarsinnaavoq.
- Eqqarsartaatsikkut ajornartorsiulernissamut qanittuugaanni sinnarluttarsimagaanni suli ajornerulersinnaasarpoq, Björksten aviisimut Svenska Dagbladetimut oqarpoq.