Aavernik pisassiissutit allanngorput
Piniartut aallaasanik nalunaarusiortannginerat peqqutigalugu Namminersornerusut nunatta kitaani kangianilu aaffattassat ikilisippaat.
Naalakkersuisut 2006-imi ukiuni pingasuni atuuttussatut pisassiinermut pilersaarut isumaqatigiissutaat naapertorlugu aarrit 2009-mut pisassiissutaaqqaartut 155-iusimapput. Taamaakkaluartoq 2006-ip kingornali aaveq ataasiinnaq aallaaneqarsimasoq annaaneqartoq nalunaarutigineqarsimavoq. Taamaattumik aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoqarfiup pisassiissutit allanngortippai.
Nungusaataanngitsumik piniarnissaq qulakkeerniarlugu aammalu ukiunut pingasunut pisassiissutissanut pilersaarut Naalakkersuisunit akuerisaasoq eqquutsinniarlugu 2009-imut pisassiissutit iluanni ilaapput piniarnermi annaasuukkat 30%-imik annertussuseqartut, namminersornerusut piniarnermut naalakkersuisoqarfiat taamak ilisimatitsivoq.
Uumasut annaasat nalunaarutigineqartarnissaata pingaaruteqassusia pillugu 2009-mi paasisitsiniaasoqassaaq, aamma peqassutsimut kisitsisit paasissutissartai kingulliit ilanngullugit Pinngortitaleriffimmit ukioq manna saqqummiunneqassapput.
2009-mut pisassiissut imatut agguataarsimapput:
Avannaata imartaani (avannarpasissutsip 70N-ip avannaani) Aarrit 75-it (pisassiissutit allanngortinneqanngillat)
Kitaata imartaani (66N-70N) Aarrit 38-it
Nunatta Kangiani Aarrit 23-it
Pisarineqartunit tamarmiusunit 30 %-inik annaasaqartarneq Avannaata kitaani peqassutsimi atorneqanngilaq, piniartuunerup inuussutissarsiutaanerata atatiinnarnissaanut aarrup neqaa qimminut nerukkaatissatut pisariaqarmat. Aammattaaq piniartut aarrinik piniarnermi uukkataqarnerugamik, tassami nunatsinni pisaasartut tamarmiusut 60 %-ii avannaata imartaani pisarineqartarmata. Taakkunannga uumasut annaaneqartartut ikinnerunissaat ilimagineqarsinnaavoq, tusagassiorfinnut nalunaarummi allassimavoq.