Gasit kissatsitsisartut nunamit qeriuaannartumit aniapput
Qallunaat peqataasoralugit ilisimatusarnerup nutaap takutippaa Issittumi nunamit qeriuaannartumiit gasit kissatsikkiartuutaasartut maannamut ilisimaneqanngitsuusimasumik annertussuseqarlutik ukiukkut aniasartut. Aniatitsineq kissatsikkartornermut nassuiaatinut ilaasinnaavoq.
Gassit kissatsitsiartortartut sakkortuut metaninnguullutik maannamut ilisimaneqanngitsumik annertussuseqarlutik issittumi nunanit qeriuaannartumit aniapput, tamanna Kalaallit Nunaata avannamut kangiani ilisimatusarfimmi Zackenbergimi ilisimatusarnerup takutippaa.
Metangasi gassi kissatsikkiartuutaavoq sakkortooq, CO2-mit ajoqusiinerusinnaasoq. Taamaattumik misissuinerup inernera nunarsuup kissatsikkiartornerata allanngorarneranut nassuiaatinut ilaalluarsinnaavoq,berlingske.dk allappoq.
Nunarsuup innerpaartaani nuna qeriuaannartoq aasakkut aakkiartuleraangat metanimit silaannarmut aniasoqartarnera qangarsuarli ilisimaneqarpoq. Kisianni ukiakkut nuna qeriuaannartoq qereqqileraangat aamma taamak annertutigisarnera nutaarluinnaavoq.
Ilisimatuussutsikkut paasisat oqalauttuarisaanermut allanngortitsisut ullumikkut atuagassiami Nature-mi saqqummersinneqassapput. Atuakkiortut pingaarnerit marluusut tassapput danskeq Torben Røjle Christensen aamma russeq ph.d-nngorniaq Mikhael Mastepanov Lunds Universtet-imeersoq.
Ilisimatuut inerniliuppaat, nunarsuup innernnerpaartaaniit metangasi 8-miit 10 millioner tonsi ukiumut aniasartoq, tassa Kalaallit Nunaanniit, Alaskamiit, Canadamiit Sibiriamiillu. Maannamut ilimagineqartumit marloriaataalluni.
Sermip gasi naqillugu anisittarpaa
Aasakkut masarsukkooraanni issuatsiaartaagut masarsuup gasianik aniasoqartarpoq. Nunami qeriuaannartumi aamma taamak pisoqartarpoq. Sikugaangat imeq siammarluni sikunnguukkaangat masarsuup gasia naqinneqartarpoq nunamiillu anisinneqartarluni, Torben R. Christensen nassuiaavoq.
- Tamanna naasut naajartornerat naagaangat sinnerisa toqunerinit qulloortut aqqutigalugit pisarsimagunarpoq. Metangasit aniasinnaanerannut pujoorfittut atuupput. Kisianni qanoq pisoqartarneranut naasuiaataasimmaasut suli tamakkinngilagut, Torben oqarpoq.
- Nunarsuup issittortarpiaani ukiuunerani nunamit qeriuaannartumit metangasimik aniasoqarnera silaannaap allanngoriartorneranut kisimi aallaaviunngilaq. Qularnanngitsumik nalinginnaasuulluinnarunarpoq. Taamaattoqartuaannarnikuuvoq, ikinnerpaamik ukiuni 5 tusindini, kisianni tamanna nunarsuarmiunit siornatigut takuneqanngisaannarsimavoq. Misissukkagut iluaqutigalugit ilisimatuut silaannarmik (atmosfæremik) misissuisut ikiorsinnaavagut, gasinik kissatsikkiartuutaasunik aniasoqarnerani allanngoraataasinnaasut ilaannut, professor Torben Røjle Christensen oqarpoq.