RG Europami annerulerusuppoq
Kisianni pisiortornissaq nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerup pilersaarutit unitsikkallarpai. Taarsiullugu suliffussuup pisortaata suliffissuup nammineq ineriartornissaa anguniarpaa.
Akiitsut suli annertupput, aamma suliffissuaqarfiup nunarsuarmi nerisassiornermik niuffaffimmi sakkortuumik unammillerteqarpoq. Kisianni suliffissuaqarfiup imminut tatigaluni periusissani allanngortippaa, taamalu europami aalisakkanik nioqqutissiornermi suli nukittunerulernissani siunniullugu, Jyllandsposten allappoq.
Suliffeqarfissuaq ilumini pissanganartorsiorfiusarsimasutut ukiualunni ilisimaneqartarsimavoq, tamakkulu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu maluginiarneqarluartarsimavoq. Peqatigitillugu namminersornerullutik oqartussat namminersortut aningaasaliisinnaassusillit ammaanneqarnissaat suliniutigilerpaa, taamaaliornikkut suliffissuaq tamakkerlugu ilaannaaluunniit namminersortunngorsarlugu.
Kisianni tamanna siornaak taamaatinneqarpoq. Taamaatinneqarallarpoq. Pisortaqarfik nutaaq siulersuisullu taarsiullugu periaasissaq nutaaq sulissutigilerpaat, akerlianik Royal Greenlandip nukittorsarneqarnissaanik siunertalimmik.
Ukiuni kingullerni annermik Polenimi fabrikersualiornermut aningaasaliinerit annertusimapput. Kisianni aamma piffissaq sivisunerusoq eqqarsaatigalugu suliffissuit amerlanerulersinnaapput. Kisianni aamma nunarsuarmi aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerup pisiortornissamik pilersaarutit aalajangiunneqareersimasut unitsikkallarsimavai.
Suliffeqarfissuup pisortartaavata Royal Greelandip suli kalaallit nunaanni namminersornerullutik oqartussanit pigineqarallaannarnissaanik periuseq tamakkiisumik tapersersorpaa. Kisianni aamma tunineqanngikkallarnissaa siunnersuutigaa, suliffeqarfissuaq suli akiitsoqaqimmat. Ukiup naatsorsuusiorfiusup matuma ukiuani affaani siullermi akiitsut erniallit 1,8 mia. koruuniupput, isertitatigut kaaviaartitat 2,6 mia. koruuniullutik.
Qullersaqarfimmi atorfinni pingasuusuni marluk qallunaanit inuttaqarput, aamma suliffissuarmi siusinnerusukkut pissaaneqarniunnermi politikkikkut akuliunneq illuatungatigullu niuernerpalaartumik ingerlatsinissaq pillugu kalaallit/qallunaat assortuussarsimapput.
- Isummanik piginnittuusut tungaannut saqummiussinissaq kukkunerunngilaq. Kisianni aviisit aqqutigalugit namminersornerullutik oqartussallu oqallinneq siunertaqanngilaq. Tamanna unitsissimavarput. Pissutsit maanna eqqissisimasumik ingerlapput, naak pissutsit siulersuisunullu piginnittuusunullu oqaloqatigiissutigisaraluarlugit, Flemming Knudsen oqarpoq.
- Pissutsit ajornasaassanngilagut niuernerpalaarnissallu salliutillugu. Kisianni aamma inuiaqatigiit kalaallit ataqqillugit tamakku pissapput. Inuiaqatigiinni taakkunani piginnittuussuseq aaqqissuussaanerlu qaangerlugit iliuuseqassanngilagut.
Flemming Knudsenip ilaatigut Ecco-mi Air Greenlandimilu pisortaasarsimasup taamaalilluni erseqqissarpaa, Royal Greenlandip inuuniarnikkut akisussaassuseq inerlatsinermini sutigut tamatigut ilaatittariaqaraa.
Suliffeqarfissuup Kalaallit Nunaata maannakkorpiaq avammut nioqquteqartarnerata annersaa tigummivaa, peqatigitillugulu sulisitsisuuvoq angisooq illoqarfinni arlalinni suliffissaqartitsisuusoq.
Kisitsisinut inernerinut sanilliullugu inuuniarnikkut akisussaassutsip naalagaaffiullu piginnittuuneranut tunngatillugu kommunistit suut nioqqutissiarineqarnissaannik suullu nioqqutigineqarnissaannik eqqarsariartaasiannut nallersuunneqarsinnaanerannik apeqqummut suliffeqarfissuup pisortaa imatut toqqaannartumik akivoq:
- Avataaniit isigalugu taamatut isikkoqarsinnaavoq. Kisianni aallaavittut aaqqissuussaaneq Danmarkimiit allaaneruvoq. Avalequtsiussat angerlugit taakku malinneqarsinnaapput, imaluunniit aporaannerit ingerlatiinnarneqarsinnaapput, kisianni tamanna suliffissuarmut iluaqutaasinnaanngilaq, maannakkut siunnissamiluunniitt, Flemming Knudsen oqarpoq.