Kalaallit meerartaat qaqutiguinnaq kamaattarput.

Nunarsuarmi peqqissutsimik suliniaqatigiiffik WHO kalaallit meerartaasa peqqissusiannik misissuisimavoq. Nalunaarusiami meeqqat atugaat pillugit pitsaasunik pitsaannginnerusunillu saqqummiunneqarput.

Det her er leg. Og faktisk er slåskampe meget sjældne i den grønlandske folkeskole, viser en WHO-undersøgelse./ Una pinnguarneruvoq. Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni paasarnerit akuttusoorujussuusut WHO-p misissuisitsinerata takutippaa.

netredaktion (netredaktion@sermitsiaq.ag)

marlunngo 17. juu 2008 05:34

Annonse

Nalunaarusiami nutaami kalaallit meeqqat atuafianni atuartut peqqissusiat atugaallu nunani allani nunarsuullu immikkoortortaani allani 40-ni meeqqanut allanut sanilliunneqarput. Tassani takuneqarsinnaavoq meeqqat minnerpaat eqqarsaatigalugit atuarnermik naammagisimaarinninnerat pineqartillugu Kalaallit Nunaat qaffasissumik inissisimasoq, taamak namminersornerusut tusagassiorfinnut nalunaarumminni allapput.

Misissuinerup aamma takutippaa pigissaartut pigissaannginnerillu atuarfimmi qanoq ingerlanermikkut assigiinngissuteqanngitsut. Kalaallit meerartaat nunanut allanut sanilliullugu timiminnik atuinerujussuupput, qaqutiguinnarlu kamaattarlutik.

Kisianni meeqqat 13-iniit 15-inut ukiullit amerlavallaat pualaapput. Sodavanditorpallaarput inerititanillu nerinikippallaarlutik. Pingaartumik nukappiaqqat ullormut maroriarlutik kigutigissarnissartik isumaginnippallaaqaat.

Misissuinerup aamma takutippaa, inuusuttuaqqat akornanni pujortartarneq annikilliartortoq. Ikittuinnaat sapaatip akunnerata ingerlanernai imigassamik aalakoortarput, kisianni festertoqartillugu annertuumik imertoqartarpoq.

nunatsinnit inuiagatigiit