Ivittuut: Zinkimik aqerlumillu mingutsitsineq annikilliartorpoq
Kisianni uillut orsugiassiorfiusimasup Ivittuut sineriaaniittut suli nerineqartariaqanngillat, nalunaarusiap nutaap takutippaa.
Ivittuuni orsugiassiorfiusimasup sineriaa atuarlugu uilluni sulluitsunillu aqerloqassuseq ukiut 25-it ingerlaneranni appariarsimavoq, maanna 1982-imut mingutsitsinerup qanoq annertutigineranik nakkutilliinerup aallartinneranut sanilliullugu pingajuat affarmik annikinnerulersimalluni. Ivittuut eqqaani sinerissami 5 kilometerinik isorartussusilimmi uillut aqerlumik ima annertutigisumik tigooraapput, nerineqarnissaat inassutigineqarnani.
Tamanna Aarhus Universitetimi Danmarks Miljøundersøgeler-imiit (DMU) Ivittuut eqqaanni avatangiisinik nakkutilliineq pillugu nalunaarusiami kingullerpaami atuarneqarsinnaavoq. DMU-p aqerlumik zinkimillu mingutsitsinerup qanoq ingerlaanera nakkutigaa, taamalu uliiuni sulluitsunilu zinkeqassuseq aamma appariarsimavoq,kisianni aqerloqassutsip annikilleriarneratut annikitsiginani.
Kalaallit Nunaata Kujataani Arsuup kangerluanni Ivittuuni aatsitassamik orsugiammik 1854-imiit 1987 tikillugu piiaasoqarluni, immikkoortiterisoqarlunilu umiarsuarmik aallarussuisoqarsimavoq. Aatsitassarsiorfimmi piiaaneq aqerlumik zinkimillu kangerlummi mingutsitsinermik malitseqarsimavoq.
Tamaani mingutsitsineq 1982-imiilli nakkutigineqalerpoq. Nakkutiliinermi tassani 1985-imiilli uillunik sulluitsunillu misissuinernik imaqarsimavoq, tassa siusinnerusukkut misissuinerit takusissimammassuk, aalisakkat raajallu kangerlummeersut aqerlumit zinkimillu akornusersimanngitsut paasinarsimmat. DMU-p nalunaarusiaani misissuineq kingullerpaaq 2007-imi ingerlanneqartoq nassuiaateqarfigaa.