Qipoqqartassanik suli naamik

Danskit naalagaaffeqatigiiffiat sapaatip akunnerani uani arferit pillugit Chilep illoqarfiisa annersaanni Santiago-mi ataatsimeersuartoqarnerani EU-mit immikkoortinneqartoq Ritzau allappoq. Kalaallit Nunaanni qipoqqartassat immikkut 10-inik ilaneqarnissaannik danskit qinnuteqaataat nunanit EU-mi ilaasortanit allanit akimmisinneqarpoq. Kalaallit nunap inoqqaavisut tikagullinnik 200-nik, tikaagulliusaanik 19-inik arfivinnillu marlunnik pisassinneqarnikuupput, taamaakkaluartoq namminersornerullutik oqartussat neqissaqarniarneq neqissaqarniarneq aaqqiiviginiarlugu pisassiissutaareersut qaavatigut qipoqqaat 19-it kissaatigaat.

Tamanna EU-p peqataaffigerusunngilaa. Taamalu nunat EU-mi ilaasortaasut Nunat Tamat Arfanniarnermut Ataatsimiitsitaliarsuani (IWC) ilaasortaasunit 80-init 20-ummata ikinnerussuteqarlutik mattussisinnaanermut naammapput, danskit arfanniarnermut ataatsimiitsitaliaani ilaasortaq Ritzau naapertorlugu Ole Samsing nassuiaavoq.

Nunap inoqqaavi ataatsimoortut ataasiakkaat arfattassinneqassappata piumasaqaatit pingasut eqqortinneqartariaqarput: Ilisimatuut arfeqassutsip ikiliartuutigissanngikkaa uppernarsassavaat. Pisat iluameersumik nakkutigineqassapput. Kiisalu pisariaqartitsineq IWC-mit uppernarsarneqarlunilu akuerineqarsimasuussaaq.

- EU-p siulliit marluk akuerai, kisianni akuerisinnaanngilaa, Kalaallit Nunaata arferup neqaanik 670 tonsinik pisariaqartitsineranik takussutissiineq, tamanna 1991-imi nalunaarusiamit ukiunik 17-nik pisoqaassusilimmeersuummat. EU piumasaqaatinik assigiinngitsunik sukannersumik oqaasertalersukkanik piumasaqaasiorsimavoq. Tamanna soorunami ajornartorsiutaavoq. EU pillugu tupaallallungalu kanngutsaatigaara, Ole Samsing Santiago-miit Ritzau-imut oqarpoq.

Danskit kommissæriata sisamanngornermi ullaakkut ilaasortaqatini nunanit EU-meersut isumaannik allanngortitseqqullugit iluatsinngitsumik sunnerniarsimagaluarpai. Aamma iluaqutaanngilaq, danskit aallartitaasa tikaagulliusaanik pisassat arfineq-pingasunik ikileriartíllugit qipoqqarsassanik 10-nik taarserniaraluarmatigit. Pineqartoq kingusinnerusukkut suleqatigiissitami nalunaaquttap akunnerini pingajuat avillugu oqaluuserineqarpoq.

- Tassani uppernarsarpara pisassiissutit taakku piumagikka, aammalu pisariaqassappat taasititsinissaq kissaatigigiga. Taannartaalu siumut periarfissaqanngereerpoq, EU aalajangersimammat, taamaakkaluartoq soqutigisat malugitinneqarnissaat pisariaqarpoq, taamaattoq aappaagumut ingerlateqqinneqartarmat. Maanna tassani inissisimavugut: Pisassiissutinik siorna pissarsiarisatsinnik annaasaqanngilagut, kisianni nutaanik pisassinneqarsinnaanissatsinnut periarfissat annikitsuinnaasoraakka, Ole Samsing oqarpoq.

IWC ataatsimeersuarneq sioqqulluguli iliuuseqarsinnaanermigut sanngiilleqqareerpoq, tassa arfanniartarnermut akerlisut illersuisullu amerlaqatigiingajattumik avissimammata, imminnullu qanillattorusunngilluinnarlutik. Taamaammat suleqatigiissitaliaq pilersinneqarpoq, taannalu aappaagumut ataatsimeersuaqqinnissamut arlaleriarluni ataatsimiissaaq, nunat akornanni tatigeqatigiinnerulernissamik oqaloqatigiinnerulernissamillu pilersitsiniarnissaq anguniassallugu. Danmark ataatsimiitsitaliami ilaavoq.

Saniatigut siulittaasoqarfiup Chile-mi ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi qinnuteqaatigaat, ilaasortaasut siunnersuutinik assortuussutaasinnaasunik saqqummiussinaveersaartarnissaat. Tamatumalu kingunerisaanik Atlantikup kujasinnerusortaani arfernut eqqissisimatitsivissamik siunnersuut ukioq manna taasissutigineqassagunanngilaq. Danskit naalakkersuisui apeqqummi tassani Folketingimi ikinnerussuteqartinneqarluni angernissamut pinngitsaalineqarpoq, naak V-t aamma K-t Kalaallit Nunaat Savalimmiullu peqatigalugit eqqissisimatitsivissamut akerliugaluartut.

Qulequttat assortuussutaasut ilagaat Japanip ukiumut 1000-inik ilisimatuussutsikkut arfanniartarnera, arferillu neqaat aalisakkanik niuffaffinni tuniniarneqartarluni. Aamma inuiaqatigiit sinerissami inuusunut qangaaniilli arfanniarnermik ingerlaqatartunut arfattassiisoqarnissaanik Japanip kissaataa.