Pinngitsaaliinerpassuit pinngitsoorneqarsinnaapput
Eqqummaarinnerulernikkut, paqumigisaqannginnerulernikkut imigassartunnginnerulernikkullu kinguaassiuutitigut peqqarniisaarnerit ilarpassui pinngitsoortinneqarsinnaapput, nakorsaq taama isumaqarpoq.
Nunatsinni pinngitsaaliisarnerpassuit inuit imigissartorpallaanngikkaluarpata ikilerujussuarsinnaagaluarput.
Misissuinertigut erserpoq pinngitsaalisaasimasutut pinngitsaaleriarneqarsimasutulluunniit nalunaarutigineqarsimasut 82-it affaat imigassartorsimasorujussuusut. Taakkulu 27 procentii imigassartorsimanermit artuleqqasimapput.
– Pinngitsaaliinerit ilarpassuini imigassartorsimaneq peqqutaasarpoq, nakorsaq Pernille Mejlvang International Congress on Circumpolar Health/Nunamed 2008-imut atatillugu misissuisuusimasoq oqarpoq.
Pernille Mejlvang taamanikkut Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsaasimasoq kongressimi saqqummiussinissaminut atatillugu Kalaallit BNunaanni 2002-mi pinngitsaaliinerit/pinngitsaaleeriarnerit nalunaarutigineqarsimasut pillugit politiit nalunaarsugaannik misissuisinnaatitaasimavoq.
Amerlaqisutigullu takusinnaasarsimavaa, inuit misissorluarnerusimagaluarpata ulorianartorsiornannginnerusumilluunniit pissusilersorsimagaluarpata tamakkua pinngitsoorneqartarsimasinnaagaluartut.
Soorlu assersuutigalugu uagut ikinnguterput arnaq aalakoorpallaalersoq uagut angut nangigiaqatiginialeratsigu angutip siniffianut innartissimanngikkaluarutsigu. Taava angutip nalunaaquttat akunneri arlallit qaangiuttut aalakoorluni angerlarami arnaq nammineq siniffimmini sinittoq siumorsimassannngikkaluarpaa...
Imaluunniit akulerunnerusimagaluarutta. Soorlu angutit festeqataasut arlallit sinittarfimmut isertarlutillu kinguningaatsiaatigut aneqqittartut isiginnaaginnarsimanngikkaluarutsigit. Sunaaffami arnaq sinittarfimmi artuleqqasoq pinngitsaalillugu atoqatigisaqattaaraat.
Sermitsiaq atuaruk.