Ikkami erlinnartuutinik ujaasineq
Inuusuttut ilisimatusartullu avatangiisinik soqutigisallit nunap sananeqaataanik ensyminik nutaanik ujarlerput
Galathea 3 Kalaallit Nunaanni Ikkami ukioq ataaseq suli ingalassaaq, tassani inuusuttut 19-it 26-llu akornanni ukiullit Københavns Universitetetimi ilisimatusartut nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatusarnermi siuttuusut peqatigalugit suliffissuaqarnermut biologimi erlinnartunik nutaanik ujaasipput. Nassaarnerisa kingunerisaanik imermi nillertumi atisanik errorsisinnaasoqalissaaq, kræftimut, sukkornermut bakteriaanullu akiuussutissaqalersimasunut nutaanik nakorsaateqalissaaq. Piffissarli sivikippoq, tassami Ikkap kissatsikkiartornera ilutigalugu pisuussuterpassuit tamakku ungasissorsuunngitsukkut immaqa annaaneqassapput, taamatut Den Kongelige Veterinær Landbohøjskolemit paasissutissiisoqarpoq.
Ikkami nunap sananeqaatai kissassutsip 6 gradip ataaniitillutik allanngujuitsuupput, maannakkulli Ikkap nunataata sananeqaataanut paasissutissat takutippaat kiassuseq 6 gradit krystalit aaffigisinnaasaat tikinneqalersoq. Ilisimatusaqatigiit maannakkut kissassutsip 6 gradip qulaaniittup nunap sananeqaataa qanoq sunnertarneri misissornialerpaat.
– Ajortoqarluinnassappat nunap sananeqaatai neriorneqassapput tammarlutillu, taamaalisoqassappallu uumassusillit nunap sananeqaataanut ilusilersueqataasut tammassallutik. Taamaattumik piaartumik qanoq iliuuseqartoqartariaqarpoq, 26-nik ukiulik Københavns Universitetimi immikkut ittunik ilinniagaqartoq Ikkamilu sapaatit akunnerini pingasuni ilisimasassarsioqqammersoq Jes Holler oqarpoq.
Galatheamik ilisimasassarsiorneq 2008 tikillugu ingerlanneqassaaq, tamannalu Forskningsrådet for Teknologi og Produktion aamma Villum Kann Rasmussenip aningaasaateqarfianit aningaasalerneqarpoq.
Uani annertunerusumik atuaruk (qaallunaatut)