Nammineq inigisamik pisinissaqajornaannerujussuanngussaaq
Immaqa. Inatsisartut peqqussutaat nutaaq, qanoq sivisutigisumik inissiamik attartorsimaneq malillugu akikillisiisitsisoq, naalakkersuisut nangaanartoqartippaat.
Nuunnissannik eqqarsaateqarpit? Taava immaqa isumassarsiatsialaassaaq utaqqilaarnissamut.
Inatsisartut naalakkersuisullu sap. akunnerani uani sulissutigaat inatsisartut peqqussutaat, attartortumiit piginnittumut ikaarsaariarnermi attartortunik, inissiami ataatsimi ukiorpassuarni najugaqarsimasunik, iluaqutissiisussaq.
Imatut paasillugu, attartortut namminneq inissiaminnik pisisut akianik akikilliliiffigineqassasut, apeqqutaatillugu inissiami pisiaminni ukiut qassit najugaqarsimanersut.
Sivisunerpaamik inissiami tassani ukiuni 21-ini najugaqarsimagaanni attartortoq inissiap akiata 60 procentianik akikilliliiffigineqassaaq.
Tamannalu narrugisassaagunanngilaq.
Aggulullugit
Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq Namminersornerullutik?Oqartussat naatsorsuutigisaattut iluatsippallaarsimanngilaq.
Tamatumunnga pissutaasut arlaliupput.
Siullerpaamik attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq assigiinngitsorujussuuvoq.
Namminersornerullutik?Oqartussaat inissiaataanni attartortittakkani najugallit ullumikkut inissiatik taamaallaat pigilersinnaavaat blokkimi najugallit ikinnerpaamik 75 procentiisa tamanna kissaatigippassuk.
Nuummilu Blok P-mi inissianik pisinissamut attartortut 75 procentiisa katersorniarnissaat ajornakusoortorujussuuvoq.
Akerlianik kommunip inissiaataannik attartortittakkanik attartortut inissiat aggulullugit pisiarisinnaavaat; attartortut allat attartortumiit piginnittumut aaqqissuussinermik isumaat apeqqutaatinnagu.
Inatsisartut peqqussutaasa nutaap, pitsanngoriaataasussap, Namminersornerullutik?Oqartussat kommunillu inissiaataasa assigiinngisinneqarnerat atorunnaarsissavaa.
Siunissami inissiani nalinginnaasumik attartortittakkani attartortut inissiartik pisiarisinnaalissavaat, sanilit siunissamut pilersaarutaat apeqqutaatinnagit.
Blokkit inissiat piginneqatigiinnut peqatigiiffinngortinneqassapput, ukiuni siullerni Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ilaasortani annersaassallutik, tuniniaanerli siuariartortillugu inuinnaat inissianik piginnittut piginneqatigiittutut peqatigiiffik tigujartuaasavaat, naggataatigullu blokkimi inissiat tamaasa pigilerlugit.
Akikillisiissuterujussuit
Aalassassutaasorujussuusimavoq Namminersornerullutik Oqartussat illuutaasa arlallit inuinnarnut tunineqarsimanerat; minnerunngitsumik naalakkersuisunut ilaasortanut pisortanullu.
Tunisineq pigallarsimavoq illup teknikkikkut-aningaasatigut nalilerneqarnera aallaavigalugu, illulli assigiissut assigiissumillu assigiissumik pitsaassusillit akii assigiinngitsorujussuupput - apeqqutaalluni illu Nanortalimmiinnersoq Nuummiinnersorluunniit.
Taamaattumik assersuutigalugu Nuummi attartortut illutik pisiarisinnaasimavaat illoqarfiit pingaarnersaanni illup tuniniarneqarnerani akia inorujussuarlugu.
Iluatsitsisarfik tamanna inatsisartut peqqussutaatigut nutaakkut matuneqassaaq.
Inissiap akissaa teknikkikkut-aningaasatigut nalilernagu, Namminersornerullutik?Oqartusast illuutaasa akiat, sumiluunniit inissisimagaluarpat, tuniniarneqarnerani nalinga malillugu tunineqartalissaaq.
Ajornaallisalaarlugu oqaatigalugu illoqarfinni realkrediteqarfiusuni sisamani Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu inissiat tuniniarneqarneranni akiat teknikkikkut-aningaasatigut nalilerneqarnerannit akisunerussapput, illoqarfiit siuarsaaffiusut avataani nalilerneqarnerat inorlugu akeqassallutik.
Taamaattumik inatsisartut peqqussutaataata nutaap siullerpaamik kingunerissavaa illoqarfinni pineqartuni sisamani inissiat akisunerulernissaat, inuit attartortumiit piginnittunngoraangata.
Inissianut assigiissunut akit assigiinngissuteqarnerat tamanna pakkersimaarniarlugu, inatsisartut peqqussutaata imaqarpoq akikilliliinermik aaqqissuussinermik, inissiap tunineqarnerani akiata appartinneqarneranik kingunilimmik, apeqqutaalluni attartortoq ukiuni qassini inissiamini najugaqarsimanersoq.
Ukiut siulliit tallimat akikilliliiffiussanngillat, taavalu akit appariartorlualissapput naggataatigullu attartortut ukiut 20-t sinnerlugit inissiaminni najugaqarsimasut 60 procentimik akikilliliiffigineqassallutik.
Kisiannili - orpiit qilak angullugu alliartorneq ajorput.
Akikilliliissutissat killissaqarput. Assersuutigalugu attartortoq inissiaqarfimmi blokkimi pingasunik inilimmi ukiuni 23-ini najugaqarsimasoq 375.000 koruunit sinnerlugit akikilliliiffigineqarsinnaanngilaq.
375.000 koruunit amerlappat; aap naaggalu.
Soorunami aningaasarpassuupput, attartortulli amerlaqisutigut inissiaq pisiarisassavaat iluarsaattarialerujussuaq, ukiualunnguit ingerlaneranni aaqqinneqartussamik.
40 procentii uninngaannassapput
Attartortup inissiaq attartukkani tiguppagu tamanna pisinnaavoq 10-40-50-imik aningaasaliissuteqarluni aaqqissuussinermik taaneqartartoq malillugu.
Aningaasaleeriaatsikkut tassuuna inissiamik piginnittup nutaap nammineq tuninerani akiata 60 procentia akilissavaa, tunineranilu akiata 40 procentia erniaqanngitsumik akilersugassaanngitsumillu attartussallugu, Namminersornerullutik?Oqartussanit kommunimilluunniit.
Taarsigassarsiat taakkua ukiuni 20-ni uninngatinneqassapput, aningaaserivinni realkreditinilu attartukkat ukiut 15-it ingerlaneranni akilersorneqassallutik.
Tunineqarnerani akianut qularnaveeqqut
Attartortut ilaasa inissiatik ima akikillineqartigisumik pisiarisinnaassavaat, tuniniarneqarnerani akia inorujussuarlugu akilerlugu pisiarissallugu.
Taamaattumik inatsisartut peqqussutaat ilaqarpoq tunineqassappat akianut qularnaveeqqummik taaneqartumik, tassuuna tunineqarnerani iluanaarutit »arsaarinnissutigineqartassallutik«.
Tunineqarnerani akianut qularnaveeqqut ukiut tallimaannaat ingerlaneranni nalikillilerneqassaaq ukiumut tallimararterutaanik, tamatumalu kingorna inissiamik piginnittup inissiaq tunisinnaassavaa - iluanaarutillu nammineq pillugit.
Pisissaanga - pisissanngilanga
Inatsisartut peqqussutaat nutaaq niuerluarfissatut isikkoqarpoq; pingaartumik attartortunut inissiaminni ukiorpassuarni najugaqarsimasunut.
Inatsisartulli naalakkersuisullu namminneq iliuuseqarsimanertik ersissutigilersimavaat.
Inuiaqatigiinni siuttunut teknikkikkut-aningaasatigut naliliineq malillugu illunik tunisinerit aalassassutaasorujussuusimapput, taamaattumillu inatsisartut peqqussutaat immaqa ukiamut kinguartinneqassaaq.
Peqqussut julip aallaqqaataani atuutilissaaq, ukiulli affaanik kinguartinneqaratarsinnaalluni.
Tunisinermut akiusumut akikillisaatit procentinngorlugit:
Ukiumiit |
Ukiumut |
Akikillisaat |
0 |
1 |
0,0 |
1 |
2 |
0,0 |
2 |
3 |
0,0 |
3 |
4 |
0,0 |
4 |
5 |
0,0 |
5 |
6 |
15,0 |
6 |
7 |
18,0 |
7 |
8 |
21,0 |
8 |
9 |
24,0 |
9 |
10 |
27,0 |
10 |
11 |
30,0 |
11 |
12 |
33,0 |
12 |
13 |
36,0 |
13 |
14 |
39,0 |
14 |
15 |
42,0 |
15 |
16 |
45,0 |
16 |
17 |
48,0 |
17 |
18 |
51,0 |
18 |
19 |
54,0 |
19 |
20 |
57,0 |
20 |
21 |
60,0 |
?Ukiut 21-t kingorna |
60,0 |
Tunisinermut akiusumut akikillisaatissat annerpaaffissaat:
Inissiat suussusia |
Init 1 aamma 2 |
Init 3 |
Init 4 |
Init 5 |
??Init 6 imal. Amerlan. |
?Ilaqutariinnut ataatsinut illut |
175.000 |
275.000 |
375.000 |
475.000 |
575.000 |
?Illut affarleriit |
200.000 |
300.000 |
400.000 |
500.000 |
600.000 |
?Illut uiguleriit |
225.000 |
335.000 |
445.000 |
555.000 |
665.000 |
?Inissiarsuarni inissiat |
255.000 |
375.000 |
495.000 |
615.000 |
735.000 |
Akinut assersuut:
Blokkimi inissiaq 3-nik inilik 965.000 kr.-inut naliligaq.
Attartortoq inissiami najugaqarimavoq ukiut 13 aamma 14-it akornanni, taamaattumik 39 procentimik akikillineqassaaq.
965.000 kr.-nit 39 procentiat tassaavoq 376.350 kr.-nit.
Inissialli 3-nik inillip akikilliliissutaa annerpaamik 375.000 kr.-iusinnaavoq.
Tuninerani akia 965.000 kr.
- akikilliliissut 375.000 kr.
+ suliamut aningaasartuutit 50.000 kr.
Tuninerani akivia 640.000 kr.
Taakkunannga 40 procentit imaluunniit 256.000 kr.-nit taarsigassarsiassaapput ukiuni 20-ni erniaqaratillu taarsersugassaanngitsut. Sinneri 60 procentit, tassa 384.000 kr.-nit, pisisup Namminersornerullutik?Oqartussanut kommunimulluunniit akilissavai.
Akinut assersuut:
Rækkehusimi inissiaq 4-nik inilik 1.175.000 kr.-inut naliligaq.
Attartortoq inissiami najugaqarsimavoq ukiut 9 aamma 10-takornanni, taamaattumik 27 procentimik akikillineqassaaq.
1.175.000 kr.-nit 27 procentiat tassaavoq 317.250 kr.-nit.
Rækkehusimili inissiap 4-nik inillip akikilliliissutaa annerpaamik 445.00 kr.-iusinnaavoq. 1.175.000 kr.-nit 27 procentiat akikilliiissutissap annerpaaffissaata iluaniimmat akikilliliissut 317.250 kr.-iuvoq.
Tuninerani akia 1.175.000 kr.-nit.
- akikilliliissut 317.250 kr.
+ suliamut aningaasartuutit 50.000 kr.
Tunineqarnerani akivia 907.750 kr.
Taakkunannga 40 procenbbtit, imaluunniit 3663.100 kr.-nit taarsigassarsiassaapput ukiuni 20-ni erniaqaratillu taarsersugassaanngitsut. Sinneri 60 procentit, tassa 544.650 kr.-nit pisisup Namminersornerullutik? Oqartussanut kommunimulluunniit akilissavai.