Uummannaq - Ilulissat sermersuakkoorlugu

Ukiorpassuunngitsut siornat tikillugu Uummannamiit Nuussuaq itivillugu Qeqertarsuullu Tunuani sikukkut Ilulissanut atorneqarluartartumik qimussinut aqquteqaraluarpoq.

Maannakkulli Qeqertarsuup Tunua iluamik sikorpiassaariarmat taassunaqquuttoqassaarpoq. Tamanna Ole Jørgen Hammekenip Uummannameersup ukiuni arlalinni qanoq iliuuseqarfigerusussimavaa.

Taamaattumillu qimusserumatuunut nuannaarutaasussamik qimussimillu takornariartarneq siuarsarniarlugu sermersuakooortumik qimussinut aqqusiornissamik takorluugaqarpoq.

Tamannalu aamma silarsuarmi silaannaap kissakkaluttuinnarnerata nittarsaanneranut iluaqutaasussatut isigalugulu issittut ukiuata martsip aallaqqaataani allartinnissaata saqqummiunissaanut ilaqutaasussatut piukkuppaa.

Ole Jørgen Hammeken qimussimik Uummannamiit sermersuakkut Ilulissiarsimasunik ilisimasaqanngilaq.

– Ullumikkulli taamaallaat qimussimik Ilulissiartoqarsinnavoq.

Ukiuni siuliini misiliisarnertigut naluneqanngilaq tamanna ulorianaatsuunngitsoq. Siornalu misiliigami sermip quppaqarpallaarnera pissutigalugu taamaatiinnarsimavoq.

Ole Jørgen Hammeken arlaleriarluni qimussimik angalasarsimavoq, pingaartumik Uummannami Meeqqat Angerlarsimaffiat suleqatigalugu, taakkulu ilaat franskinut TV-kut aallakaatitassiarineqarsimapput.

– Qimussillaqqilaartorujussuanngornikuuvugut, taamaattumillu takorluugaq taanna asuleerussaanngilaq, Ole Jørgen Hammeken oqarpoq.

– Ukiut ingerlanerini qimussimik ilisimasassarsiulluta angalasarnikuuvugut, soorlu 1997-imi sapaatit akunneri tallimat atorlugit Uummannamiit Qaanaaliaratta. Taamanikkut nukappiaqqat marluk peqataapput, aappaa nammineq qimusserluni, Ole Jørgen Hammeken oqaluttuarpoq.

2003-mi isumassarsiaraa

Uummannamiit Ilulissanut qimussinut aqqusiornissaq 2003-mi isumassarsiarisimavaa, taamanikkut Ole Jørgen Hammeken franskinik arlalinnik suleqateqarluni filmi nersornaasigaasimasoq »la longue Trace«, qimussertarnermut qimussernerullu inuusuttunik ajornartorsiutilinnik perorsaanermut atorneqarsinnaaneranut tunngasoq suliarigamikku.

Filmi Frankrigimi programmit ilisimaneqarnerpaartaasa ilaatigut takutinneqaqqaarami, kingornalu aamma Frankrigimi kanal TV 5-imi »world wide«-ikkut takutinneqarami nuannarineqartorujussuusimavoq kingusinnerusukkullu aamma franskit uppernarsaatitut filmiliaannik takutitsisarfiisigut takutinneqartarnermini talliariarluni nersornaaserneqartarsimaluni.

Taamanikkut Ole Jørgen Hammeken Uummannamiit Nuussuaq itivillugu Saqqamukarsimavoq.

– Tassa marsimi, Saqqamullu pigatta malugaara Vaigatti sikoqanngitsoq. Qeqertarsuup Tunuata sikusarunnaarnera pissutaalluni ukiorpaaluit siornatigulli Saqqamiit qimussimik Ilulissiartoqartarunnaarsimavoq. Soorunalumi aamma Uummannamiit taamaappoq, taavangaanniilluunniit ukiuni qulinngulersuni qimussimik Ilulissiartoqarsimanngilaq, uterluguluunniit.

– Ullumikkut tamanit isumaqatigiissutigineqarpoq silaannaap kissakkiartornera inuit pilersitarigaat. Qangaanerusoq maani sikkorluttarnikuuvoq, ukiuni taama amerlatigisuni taamaattoqartarsimaneranik eqqaamasaqartoqanngilaq. Sikkorluttarnerali pissutigerpiarlugu Sermersuakkoorlugu Ilulissanut uterlugulu qimussinut aqqussiornissaq isumaliutigilersimavara.

Siorna misiliigaluarpoq

Siorna qimussit arlalinnguullutik Uummannamiit Ilulissanut sermersuakkoorlugu qimusserniarlutik misiliigaluarput. Ole Jørgen Hammeken nammineq qimusserluni. Sermersuakkut ingerlangaatsiaraluarlutik misiliinertik iluatsinngilaat - oqaatigineqareersutuulli misileeqqissamaalerput.

– Siorna ukiukkut misiliigatta Meeqqat Angerlarsimaffiat tunulequtaralugu taamaaliorpugut. Siornalu misiliinerput pillugu oqarsinnaavunga, taanna manna tikillugu sapiisertarsimanerma annersarigaat. Taamaattumillu aalajangerpunga taanna Meeqqat Angerlarsimaffiat tunulequtaralugu ingerlanneqassanngitsoq. Pereersimasut eqqaassagaanni taamaaliornissaq illersorneqarsinnanngimmat. Tamatta sermersuakkoorngaartuinnaagatta, paasivaralu misileerngaartuulluni angalaneq nalorninartoqartoqarpallaartoq, taamaattumillu sungiussisimalluartunik qimusseqateqartariaqartugut, Ole Jørgen Hammeken oqarpoq.

– Qimussit sisamaagallartugut misileeqqissalluta aalajangersimalluinnarpugut. Franskeq filmiliortartoq ataaseq takornariarlu qimussersimi qaammammusiassaanik akiliiniartoq ataaseq aamma peqataassapput. Qimussersaasussalli ataatsip akissarsiassai suli amigaatigaagut.

Takornariaqarneq

– Aningaasatigut tapiiffigineqarsinnaanerput pilugu Greenland Tourismimut qinnuteqaateqarnikuugaluarpunga, tupinnaraluartumilli suliariniagarput soqutiginngilaat. Uanga isumaga malillugu periarfissap iluatinnarnerata takunissaanut »cand. turist eksamen«eqartariaqanngikkaluarporluunniit. Periarfissaq iluatinnangaamat nangaasariaqanngikkaluarporluunniit, uangalu upperaara taanna takornariarnermut iluaqussuanngorumaartoq, Ole Jørgen Hammeken oqarpoq.

– Uummannap kommuniata inussiarningaarluni qamutinik qajannaatsunik sisamanik aningaasaliiffiginikuuaatigut atortussanillu assigiinngitsunik tuninikuulluta, Hotel Arcticillu aamma tapiiffigissamaarpaatigut, neriuppugullu aamma Ilulissat Kommuneat qimminut nerukkaatissanut aningaasaleeqataajumaartoq. Aningaasartuutissalli tamaasa matussusersinnaajumallugit aningaasaliisinnaasunik allanik suli pissarsiorpugut.

Sermip quppai avaqqullugit aqqummik isumannaatsumik nassaarniartussaassagatta piffissaq qanoq sivisutigisoq atorumaarnerupput oqaatigiuminaappoq, immaqali ullut arfineq marluk 14-illuunniit. Uternissarput soorunalimi pisariinnerujumaarpoq - kingusinerusukkullu siumut utimulluunniit angalasarnissat aamma eqqornerusumik pilersaarusiorneqartarsinnaalissapput.

– Qimussimik angalanissaq nalinginnaasuunngitsoq taanna IPY-p, Silarsuarmi Issittut Ukiuata martsip aallaqqaataanni aallartittussap, aallartinneranut malunnaataatikkusupparput.

Iluatsitsisinnaagutta nuannissaqaaq, taanaannaanngilarli. Neriuutigaara taanna aamma Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermut iluaqussuanngorumaartoq, takornarissat immap sikuatigut, qaqqatigut nunallu timaatigut qimussersuataartarsinnaalissammata sapaatillu akunnera naammatsillugu ilisimasassarsiortutut angalasarsinnaalissallutik, Ole Jørgen Hammeken oqarpoq.