ICCp sullugaa
Inuit issittormiut siunnersuisooqatigiiffiat ICC isumaqarpoq kitaata imartaani uuliasiornermi paasissutissat pissarsiariniarnerat ajornakusoorpallaarsimasoq
Naalakkersuisut isumaqarput Cairnip 2011-mi uuliasiorluni qillerinerani mingutsitsisoqarsinnaaneranut upalungaarsimaneq ajornerpaamik pisinnaasutut takorluukkamit annertunerusimasoq. Tamannali ICCp upperivinngilaa.
ICCp aamma Oceans North Canadap suleqatigiillutik arlaannaannulluunniit pituttorsimanngitsumut 2011-mi uuliasiorluni misileraalluni qillerinermi pilersaarusiaasimasoq misissortippaat. Tassani arlalinnik isornartorsiuisoqarpoq ilaatigut aqunneqarsinnaanngitsumik maqisoornermi upalungaarsimaneq amigartutut taaneqarluni.
Akissut sullunartoq
Aatsitassanut Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard isumaqarpoq, 2011-mi Cairn Energyp upalungaarsimanera piumasaqaatinut naapertuuttoq.
Qillerinermut pilersaarummi paasissutissat ICCp pissarsiarisimavai tassanilu aamma upalungaarsimanermut tunngasut takuneqarsinnaapput.
- Misissuinerup tamatumalu inerniliinerata ICC-mut qularnarsisippaa ilumut Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup 2011-mi uuliasiorluni qillerinerup sutigut tamatigut issittumi sinerissap avataani maleruagassanik, nunat tamat akornanni atuuttunik, ilumut atuutsitsisinnaasimaneq naqissusersinnaaneraa, ICC nalunaarpoq.
ICC aamma Naalakkersuisut isumaqatigiipput oqaloqatigiittarnerit ingerlaqqissasut. Jens-Erik Kirkegaard isumaqarpoq atorfilittat tungaanniit pitsaasumik suleqataasoqarsimasoq. Matoqqanerusulli tassaanerarpai tamanikkut politikkimi oqartussaasut.
- ICC-miit neriuutigineqarpoq misiliinerup nalunaarusiallu matumap avatangiisinut kingunissanik naliliinerup attuumassuteqanngitunut ammaanneqarnissaata pisariaqartinneqarneranik takutitsisoq, neriuutigineqarportaaq nalunaarusiap Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmiit Naalakkersuisuniillu siunissami sinerissap avataani misissuinissat sioqqullugit avatangiisit pillugit upalungaarsimanerit periutsillu nukittorsarneqassasut, ICC nalunaarpoq.