Maliina: Paasinnissinnaassusera tassunga killeqarpoq
Maliina Abelsen, IA - apeqqutigaa Naalakkersuisunngortussat tusarliussaat ima paasineqassanersoq siunissami qallunaatuinnaq oqaasilit qinersisinnaajunnaassasut imaluunniit qineqqusaarsinnaajunnaassasut
Maani Sermitsiaq.AG-mi nittartakkami isummersorfiit pakatsinernik kamannernillu ulikkaarput, taamatuttaaq inuit attaveqaqatigiittarfiini Facebook aamma Twitterimi taamaallutik, marlunngornermi unnukkut Siumut aamma Partii Inuit siunissami piumasaqaatigilissammassuk Inatsisartut oqaluttarfiannit kalaallisuinnaq oqaluttoqarsinnaalissasoq.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq Maliina Abelsen, parteeqataa Naaja Nathanielsen aamma Demokraatineersoq Palle Christiansen Inatsisartuni ilaasortanit nutaanit 31-nit kisiartaallutik qallunaatut oqaaseqarput.
Aaqqissuisoqarfimmit oqaatsit makku Facebookimiittut maluginiarneqarput taakkua Maliina Abelsenip naalakkersuisooqatigiilersussat oqaatsit pillugit politikkiannut qisuariaataapput.
' Naalakkersuisunngortut asanerpaasakka
Qinersisinnaatitaaneq aamma qinigaasinnaaneq imminnut ataqatigiipput. Taasisoqarsinnaavoq aamma qineqqusaartoqarsinnaavoq. Tassa demokratii taamaappoq. Kisianni ima paasineqartariaqarunarpoq, siunissami qallunaatut oqaasillit qinersisinnaanngitsut imaluunniit qineqqusinnaanngitsut? Taava innuttaasut tamaasa oqaatsinik piginnaasaat aallaavigalugit misilitsittariaqassasut. Una uagut nammineq Namminersorneq pillugu Isumaqatigiissutitsinnut aamma nunani avannarlerni oqaatsit pillugit isumaqatigiissummut assortuuppoq (Kalallit Nunaanni Namminersulernissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup Isumaliutissiissutaa, marts 2003 qupp. 133 aamma 134 + Kalaallit Qallunaallu Namminersorneq pillugu isumaliutissiissutaa, april 2008 qupp. 82-84) Immaqa taanna soqutaanngilaq?
Uanga kalaaliuvunga qallunaatut oqaasilik ilungersoqalunga kalaallit oqaasiinik ilinniarpunga. Siumut naalakkersuinermik ingerlatsisuunerata nalaani alliartorpunga. Qallunaaqqanik atuaqateqarlunga atuartuuvunga, taamani aaqqissuussineq taamaakkami. Kalaallisooraangatta amerlanertigut titartaasarpugut kalaallisut ilinniartitsisinnaasunik amigaateqarmat. Kingorna kalaallit oqaasii ilinniarniarsarilerpakka siunissaq eqqarsaatigalugu ilungersuutigalugit ilinniarlugit. Uannut pingaaruteqarmat. Ullut tamaasa siuarialaarlunga misigisarpunga.
Kalaallisut oqaatsit nukittorsarlik
Paasinnissinnaanerali tassunga killeqarpoq. Nunami ikinnerussuteqartut inissaqarfiginngisaanni inuunissara kissaatiginngilara. Illuatungaani kissaatigaara nunami najugaqassallunga ikinnerussuteqartut demokraatiskimik pisinnaatitaaffiinik naammassinniffiusuni, qanorluunniit aallaaveqarluni ikinnerussuteqaraluaraanni. Kissaatigaara kalaallit oqaasiisa nukittorsarneqarnissaannik isiginiartoqarnissaa, aamma qanoq iliorluta inuit amerlanerit kalaallisut ilinniarnissaat isiginiarnissaq (aamma qallunaatut tuluttullu) paarlattuanik inunnit takuneqarsinnaanngitsunik isiginiarsarinata aamma qanoq iliorluta inuit demokraatiskimik pisinnaatitaaffiinik arsaartorsinnaanerlutigit.
Qaffassaasa siunniussanillu saqqummiilluta, qanoq iliorluta qulakkeersinnaanerlugu meeqqat atuarfianni kikkut tamat kalaallit oqaasiinik (qallunaat aamma tuluit oqaasiinik) ilinniarsinnaanerat. Siornatigut aasaanerani atuartitsinerit periarfissatut eqqaareernikuuakka. Ilungersuullugu oqaatsinik ilinniariartortitsinerit meeqqat inuttut atugaannut sunniuteqarsinnaapput klassit suminngaanneerfiillu akimorlugit.
Meqqakka Nuummi meeqqerivimmiittarput meeqqallu atuarfianni atuarlutik. Kissaatigisama annersaraat taakkua kalaallisut ilinniarnissaat, uangali nammineq piginnaanikippallaarpunga ilitsersuussisussatut. Taamaattumik isumaqarpunga uagut oqaatsit pillugit politikkerput inuiaqatigiit suliassarigaat, piumasaqaannaavinnermit allanik imaqarnerungaartoq. Qanoq iliornissatsinnik oqaluttuussinga - inerniliussassanik saqqummiussigitsi. Meeqqakka annermik qallunaatut oqaaseqartuupput uangalu aarlerigaara uattut inississinnaanerat, soorlu kalaallisuinnaq oqaasillit angajoqqaat allat meeqqamik oqaatsinik allanik ilikkanngitsoornissaat annilaanngagisinnaagaat.
Ingerlariaqqitta
Meeqqama demokraatiimik ingerlatsinerup iluani kalaallit allat assigalugit assigiimmik pisinnaatitaaffeqannginnissaat annilaanngagiinnarnagu - marluinnik oqaaseqalinngippata - taava kalaallit oqaasiisa nukittorsarneqarnissaat isiginiarnerusariaqarpoq, taamaaliornikkut meeqqat tamarmik oqaatsit tamaasa ilikkassammatigit.
Ingerlariaqqitta qanoq iliornissarput eqqartorlugu! Uanga oqallinnermi siuttoorusussinnaavunga, qanoq iliorluta ingerlariaqqinnissamut tikkuartuiinnarneq pinnagu. Kalaallit oqaasii pillugit (oqaatsillu allat) nuannersumik pilersitsisa, inerteqqutit killilersuinerillu atunngikkaluarlugit. Tamatuma saniatigut assigiinngisitaarnerup nukinga eqqarsaatigisigu aamma inuit tamarmik demokraatiskimik pisinnaatitaaffeqarnerat puigornagu.
Mange hilsner Maliina’
Maliina Abelsenip oqaasii kaammattuutaalu qanoq isumaqarfigivigit?