Aatsaat taama amerlatigisut ACR-imi peqataassagunarput
Inuit marluinnaat peqataaniarlutik nalunaarpata nunarsuarmi sisorarluni unamminerit sakkortunersaanni peqataasut aatsaat taama amerlatigissapput. Arctic Circle Race ACR apriilip 2-ani aallartissaaq
- Nunarsuarmi sisoraatinik unamminerit sakkortunersaat Arctic Circle Race (ACR) soqutigineqarnerulersimavoq, ingammik nunat allamiunit, taama ACR-imi siulittaasoq Jens Klaus Lennert oqarpoq.
Nunit assigiinngitsunit 16-init peqataaniarlutik nalunaarsimapput 177-t, 1997-imi amerlanerpaagamik 178-iullutik.
- Tassalu siornamut naleqqiullugu 26 procentimik amerlanerullutik, Jens Klaus Lennert oqarpoq.
Nittarssaarutaalluartoq
Aamma aningaasaliiniartut ukiuni kingullerni tallimani soqutiginninnerulersimapput. Siorna ACR 2 million koruunit nalinginut aningaasaliisunit tunissuteqarfigineqarpoq.
- ACR ullumikkutut ingerlanneqartillugu aningaasaliisut nunatsinni nunarsuarmilu nittarsaalluarneqartarput.
- Ukioq manna kingumut tusagassiuutit nunanit allaneersut takkusuutissapput filimiliortartullu piviusulikkersaartut. Tamanna aningaasaliisunut pingaarluinnartuuvoq, aammali aappaagumut peqataasussanik kajumissaarinermi, Jens Klaus Lennert nassuiaavoq.
Apummut tunngasut tamaviaarnarput
- Ukioq manna apummut tunngasut pitsaanerpaajunngillat, naak aputeraluartoq nunap timaani amigaataassalluni. Illerngit pitsaasut pilersinniarlugit ACR-imit pistemaskiina pitsaasumik silissusilik atorneqarpoq, aqqutissamilu ujaraqarpallaaqaat tamannalu aqqusissanik ujaasinermi ajornartorsiortitsivoq. Aput oqimaatsunillu assartut peqqutigalugit camp 17-imik taajugaq atussavarput.
- Peqataasut amerliartortillugit assartugassat amerlisarput. Qujanaqrtumillu kajumissutsiminnik ikiuuttut 150-t missaanniissapput. Ikiuuttut aningaasaliisullu peqqutigalugit ukiuni kingullerni 17-ini ACR ingerlasisnnaasimavarput, Jens Klaus Lennert oqarpoq.
Arpanneq pissaaq nunatsinni Qaasuitsup killeqarfiani Sisimiuni marppilip 2-aniit 9-anut. Arpanneq ulluni pingasuni ingerlanneqassaaq unnunni marlunni tuperni unnuisoqarluni. 100 aamma 150 kilometerit arpanneqassapput ullut pingasut ingerlaneranni.
Peqataaneq tamarmi ullut arpaffiusut ilanngullugit ulluni arfineq pingasuni ingerlanneqassaaq, arpanneq sioqqullugu piareersarnissamut piffissaqarluarluni.