Nunarput Korea Kujallermi

Tallimanngormat Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik V. Kleist aamma Aningaasarsiornermik Ilisimasanik ministeri Hong Sukwoo ataatsimeeqatigiipput. Naalakkersuisunut ilaasortaq Ove Karl Berthelsen ataatsimiinnermi peqataavortaaq, taassumami aatsitassat pillugit anguniagassatut nalunaarut ministeri Hong peqatigalugu Ilulissani atsiornikuummagu.

Ataatsimiinnermi isumaqatigiissutigineqarpoq nunat taakku marluk akornanni suleqatigiinnerup ataqatigiissaarnissaanik malitseqartinneqartarnissaanillu suliaqartartussanik suleqatigiissitamik pilersitsisoqassasoq. Tamatuma saniatigut isumaqatigiissutigineqarpoq Kalaallit Nunaata Korea Kujalliullu akornanni niuernikkut isumaqatigiissutissap isumaqatiginninniutigineqarnissaanut periarfissarsiorluni suliat aallartinneqassasut. Kalaallit aalisakkanit amminillu tunisassiaat assigiinngitsut Korea Kujallermi akileraaruserneqartarput, akileraarusiisarunnaarnissarlu Naalakkersuisunit anguniarneqarpoq – Korea Kujallermi naalakkersuisut pingaartumik puisit amiinik soqutiginnipput.

Kuupik V. Kleist ataatsimeereernerup kingorna nalunaarpoq puisit amiinik niueqateqartarnerup annertusarneqarnissaa Koreami naalakkersuisunit soqutigineqartoq, tamannalu Naalakkersuisunit soorunalumi nuannaarutigineqartoq.

Aamma assit takukikkit Modeshow for Sydkoreanerne

- Kalaallit Nunaata Korea Kujalliullu akornanni suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaanik koreami kujallermi naalakkersuisut soqutiginnillutillu kissaateqarnerat malunnarluarpoq, Kuupik V. Kleist oqarpoq.

- Uanilu soqutiginartoq tassaavoq pissutsinik allanngortitsisinnaagamik tamannalu aallaavigalugulu iliuuseqartarlutik. Koreamiut oqaatigisatik piviusunngortittarpaat, malugisinnaavaralu Kalaallit Nunaannut Korea Kujallermullu iluaqutaasussamik pissutsit ineriartortinneqarnissaat illuatungeriinnit soqutigineqarluartoq, nangilluni oqarpoq.

Minister Hong-ip ataatsimeeqatiginerata saniatigut Ove Karl Berthelsen kalaallit inuussutissarsiuteqartut aallartitaat ilaat peqatigalugit suliffeqarfissuarmut Daewoo International-imut takusassarsiorput.

Palle Christiansenip ulloq taanna illinniarfiit ilisimatusarfiillu assigiinngitsut pulaarpai – ilaatigut pulaarneqarlutik Korea National Open University aamma Korea Polytechnics.

Tamatuma saniatigut ulloq taanna Kalaallit Nunaata nittarsaanneranut atorneqarpoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Korea Kujallermut pisortatigoortumik tikeraarneranut atatillugu Naalakkersuisut danskit aallartitaqarfiat suleqatigalugu inuussutissarsiutit pillugit marloqiusamik isumasioqatigiissitsinermik aaqqissuussipput.

Isumasioqatigiinnerni marlunni ataatsikkut ingerlanneqartuni sammineqartut tassaapput Kalaallit Nunaani aatsitassat aaqqissuussinerullu aappaanni sammineqarlutik takornariaqarneq, atisanik ilusilersuisarneq nerisassallu.

Korea Kujallermi ileqquusutut buddhistit naalaffiani hotel-ip kalaallit najugaqarfigisaani atasumi aaqqissuussisoqarpoq.

Læs her Grønland og Sydkorea vil tættere på hinanden

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kuupik V. Kleist aamma Naalakkersuisuni ilaasortaq Ove Karl Berthelsen isumasioqatigiinnerit ammarneqarneranut atatillugu oqalugiarput. Tamatuma saniatigut Korea Kujalliup Nunanut Allanut Aallartitarfianit aallartitat kiisalu Aningaasarsiornermik Ilisimasanik ministeri oqalugiarput.

Aatsitassat pillugit isumasioqatigiinnermi kalaallit aatsitassarsiornermik ingerlataqartut aallartitaat arlallit oqalugiarput. Nuna Mineralsip, Avannaa Resourcesip, Greenland Minerals and Energyp, Tanbreez Miningip kiisalu Nuna Oilip aallartitai koreamiut inuussutissarsiuteqartut aallartitaanut 70-iusunut oqalugiarput.

Takornariaqarneq, atisanik ilusilersuisarneq nerisassallu pillugit isumasioqatigiissitsinermi inuussutissarsiuteqartut 135-t koreami takornariaqarnermik, ilusilersuisarnermik nerisassiornermillu ingerlataqartut peqataapput. Tassani ilaatigut Visit Greenland, Royal Greenland aamma Great Greenland tunisassiatik pillugit saqqummersitsipput.

Isumasioqatigiissitsinerni marlunni kalaallit suliffeqarfiutaasa suliarisartagaat soqutigineqartorujussuupput attaveqaatissallu arlallit pilersinneqarlutik.

Isumasioqatigiinnerit ilasseqatigiinnertut ullup qeqqasioqatigiinnermik naggaserneqarput, tassani ilaatigut kalaallit nerisassaataat kalallillu immiaaraliaat Greenland Springwaterimeersut sassaalliutigineqarlutik. Nive Nielsen and the Deer Children ilasseqatigiinnerup nalaanni nipilersortakkaminnik sisamanik atuipput.

Læs også Grønland pirrede til smagsløgene

Ulloq taannattaaq Naalakkersuisuni ilaasortanut ulapaarfiusimaqaaq - taakkumi tamarmiullutik koreamiut aviisiinit, radioinit tv-iannillu 11-riarlutik apersorneqarsimammata. Koreamiut tusagassiortuisa sammisaat tassaapput Kalaallit Nunaata - Korea Kujalliullu akornanni pissutsit, Kalaallit Nunaata naalakkersuinikkut ineriartornera, aningaasaqarnikkut suleqatigiissinnaaneq, niueqatigiinneq, nerisassiorneq, klima, nukissiuutit, puisit amii il.il.

Tallimanngorneq taama ingerlavoq, sisamanngornermili pisut aamma uani atuarneqarsinnaapput: Kuupik som julemandens hjælper

Tikeraarneq pillugu Sermitsiami matumani pisiarisinnaasanni allaaserisat aamma atuakkit. Sapaatip-akunnerani tulliuttumi tikeraarneq pillugu Sermitsiami annertunerusumik aamma atuagassaqassaaq