Issittumi ilisimatusartoq: Immap sikuata taama annikitsiginera quarsaarnarpoq
Immap sikuata aakkiartornera aatsaat taama annertutigaaq. Siku 1979-imi sikuunerata affaa inorlugu annertussuseqalerpoq. Amiilaajummernarpoq, qallunaaq issittumi ilisimatusartoq oqarpoq
Ukioq mann issittumi sikutat akornanni nannut nalunnerusariaqarput. Immap sikua ima aatsigisimavoq sikup siaruarsimanera aatsaat taama annikitsigilerluni.
Qallunaaq issittumi ilisimatusartoq dr. Sebastian Mernild USA-mi Los Alamos National Laboratorymeersoq oqarpoq, tamanna amiilaajummernartuusoq.
- Nunarsuup kiannerulerujartornerata malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni Qalasersuarmi aasaq manna siku sermerlu aatsaat taama annertutigisut aallutik nungupput, Sebastian Mernild oqaluttuarpoq.
1979-imi immap sikua 8 millioner kvadratkilometerinik annertussuseqarsimavoq. Maanna affaa inorlugu annertussuseqalerpoq - 3,4 millioner kvadratkilometerinik. Siusinnerusukkut annikinnerpaaffik 2007-imeersuuvoq. Maanna siku 0,75 million kvadratkilometerinik annikinnerulerpoq.
Sikup sumiiffinni allani imaaniinnanngitsoq annikilliartornerata peqatigisaanik sermersuaq annikilliartorpoq.
Læs også "Isen i Arktis rammer ny bundrekord"
Kangerlussuarmi juulimi sermersuup aakkiartornerata nassataanik qarsutsinersuaqarpoq.
- Silap pissusaanik issittumilu ilisimatusartutut ukiuni qulingajanni sulisimaninni assingusumik takusaqarsimanngilanga, Sebastian Mernild oqaluttuarpoq.
Sermersuaq tamakkingajalluni maanna aakkiartorfiuvoq. 1970-ikkunni sermersuup tallimararterutaannaanit aakkiartortoqartarpoq.
Kitaata avannaarsuani sermersuarmit iigartartumit Petermann-gletscherimit sermitarujussuup 120 kvdratkilometerinik annertussusillip kaanngarsimanera aamma tikkuarpaa.
Qallunaaq issittumi ilisimatusartoq naapertorlugu kianneruleriartornera kiisalu nunami sermersuup imaanilu sikup saaliorneruleriartornerat qularutissanngilaq.