Kaffi sukkoqarpallaarpoq

Kalaallit Nunaanni inuussutissat pillugit ph.d-mik allaaserisap ersersippaa kalaallit akornanni sukkumik atuisoqarpallaarnera. Kalaallit inersimasut akornanni nukissamik pissarsiniarnermi sukku inuussutissaniittoq soorlu mamakujuttuni, imeruersaatini aamma kaaginit annertuallaamik pissarsiarineqartarpoq. 

Angutit 71 procentii arnallu 67 procentii ullormut sukkumit nukissaq innersuussutigisamit 10 procentimit anneq iiorartarpaat. Taamak allaaserinnippoq Charlotte Jeppesen, ph.d. Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet, ilisimatusarfiup taassuma nittartagaani allaaserisaani atuarneqarsinnaavoq.

Allaaserisamit paasinarpoq nerisat sukkuinit nukissaq annertuallaaq pissarsiarineqartartillugu pualavallaalerneq aamma type 2-mik sukkortunngorsinnaaneq qaninnerulersartoq, nappaat taanna ukiuni qulikkaani kingullerni nunatsinni atugaaleraluttuinnavippoq.  

Kalaallit Nunaanni puisinit, arfernit aalisakkanillu assigiinngitsunit inuussuteqarneq ilisimaneqarpoq. Ukiunili kingulliunerusuni nereriaat allanngoriartorpoq nerisat amerlasoorpassuit nunanit allanit pissarsiarineqartalerlutik taakkununnga ilaalluni sukku. 

Kaffi  aamma tii

Nunani avannarlerni inuussutissatut siunnersuutinit Kalaallit Nunaannit tunaartarineqartuni innersuussutigineqarpoq nukissamik pissarsiniarnermi pissarsiassap 10 procentia annerpaamik sukkuninngaanniissasoq. Kalaallit Nunaanni nukissamik iiorakkanit 16 procent sukkuninngaanniit pissarsiarineqartarpoq, kaffimit tiimilu sukku pissarsiarineqartartoq 6 procentiusoq, allaaserisami ersilluni.  

Inerniliussaq taanna innuttaasunik misissuinermit 2005-2010 ingerlanneqartumit pissarsiaavoq, kalaallit inersimasut sineriak tamakkingajallugu misissuiffigineqarlutik kujataanit Qaqortumiit, Narsamiit Qaanaaq tikillugu kiisalu Tasiilami tunumilu nunaqarfinni mikisuni pingasuni ingerlanneqarsimalluni, Charlotte Jeppesen allaaserisamini ilisimatitsivoq. 

Aamma Yoghurt

Misissuinermi kalaallit 18 sinnerlugit ukiullit 3108 peqataapput. Misissuinermi tupaallaatigineqarpoq soorlu assiliartaliussami aamma takuneqarsinnaasoq, yoghurt naatitalik sukkunik iioraanermi 4 procentinik pissarsissutaasartoq, taamaasilluni yoghurt inuussutissat sukkunik iioraavallaarnermut tunngaviusut pingaarnerpaat tallimat akornanniilluni. Yoghurt sukkumik "ersinngitsumik" akoqarpoq, kaagini mamakujuttunilu sukkutulli ersaritsiginngitsumik, taamaattumillu amerlanerpaat yoghurt inuussutissatut sukkoqarpallaanngitsutut nalilertarlugu.  

Soorlu assiliartaliussami ersittoq sukku annertunerpaaq imeruersaatinit pissarsiarineqartarpoq. 

Saft aamma sodavand

Kalaallit Nunaanni Inuussutissat pillugit siunnersuisoqatigiit innersuussutigaat, saftimik sodavandimillu najoqqaanani imermik imertoqartarnissaa, tamannalu malittariaqarsorinarpoq pissutigalugu sukkumik atuinerup 36 procentia kaffimit tiimillu aallaaveqarmat, taakkualu sodavandimik tullersorteqarmata taakkunannga sukkumik atukkat 30 procentiullutik. Sukku taanna imerpalasuuvoq taannalu immini immikkut ajornartorsiutitaqarpoq, imeruersaatit allatulli qaarsilaarnermik pilersitsisanngimmata, soorlu nerisassani tamuaneqartussani. Taamaattumik piffissap sivikitsunnguup iluani nukissamik annertuallaamik pissarsisoqartarpoq soorlu colamik imaluunniit saftimik najoqqaanikkut. Tamatuma saniatigut imeruersaatini sukkoqarpallaani vitamineqaranilu mineraleqanngilaq. 

Sodavandimik aamma saftimik imigaqarneq annikillisikkaani kiisalu kaffimi tiimilu sukku pinaveersaaraanni sukkumik atuivallaarneq apparterujussuarneqarsinnaavoq, Charlotte Jeppesen, ph.d., Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet, inerniliivoq.

Paasissutissiisoq:
Ph.d-mik allaaserisaq ”Traditional food in Greenland: relation to dietary recommendations, biomarkers and glucoseintolerance” og artikel Consumption of traditional food and adherence to nutrition recommendations in Greenland, Scandinavian Journal of Public Health, Volume 40 (5) 2012.