Sussagatsigik…

I den kommende tid er Grønland i stort internationalt fokus. Piffissami aggersumi Nunarput nunanit tamalaanit isiginiarneqassaaq.

Nunarsuarmi tamarmi illussanik titartaanermi saqqummersitsinermi ukioq allortarlugu pisartumi saqqumilaartinneqassalluni. Ukioq manna qallunaat kultureqarnermut ministereqarfiata Dansk Arkitektur Centerillu nunatta ineriartornera sammivaat.

Tamanna ima kinguneqarpoq Danmarkimi nunatsinnilu illussanik titartaasarfippassuit ataatsimoorlutik eqqarsaatersorfigisimallugu ukiuni makkunani nunatsinni susoqarnersoq.

Eqqarsaatersornerisa inernerat saqqummersitsinermi qallunaat takutitsiviani takuneqarsinnaapput.

Suleqatigiiaat assigiinngitsut assigiinngeqisunik eqqarsaatersorsimapput.

Uani aviisimi oqaatsit pingasut atorlugit suliniut isummallu assigiinngitsut Sermitsiami saqqummersinneqarput, suliniummummi atatillugu aviisi Biennalemi peqataassaaq.

Atuartartuvut amerlanerit aperissajunnarsipput nunarput pillugu illussanik titartaasartut nunanit allaneersut isumaat sussanerlugit.

Taamaattumik soqutiginarpoq

Suliniutilli soqutiginartoraa pilersinneqarsimagami ineriartornermik tinnersaasussatut innuttaasullu peqataatillugit. Venedigimi saqqummersitsineq nunatsinni oqallinnermi ingerlajuartussami allatut isiginnittaaseqaannarpoq.

Nassuerutigisariaqarparpummi ukiuni qulikkaani arlalinni angallanneq, inuit najugaqariaasiat nuuttarnerillu oqaluuseriuartaraluarlutigik ataatsimoorussamik takorluugaqalersimannginnerput imaluunniit innutaasut qanoq aaqqissuunnissaannut anguniagaqannginnatta. Sunaluunniit isumaqatigiissutigisimanngilarput, naalakkersuinermillu suliallit pingaarutilinnik aalajangiinissaminnut qunupput. Suut tamarmik piumasaminnik ingerlapput.

Pakasaanermikkut illussanik titartaasartut aaqqiissutissanik assigiinngitsunik isummernissatsinnut pinngitsaalivaatigut oqallinnermillu peqataalluta. Illussanik titartaasartut angallanneq, sanaartoriaaseq najugaqariaaserlu pillugit pakasarpaatigut.

Suleqatigiit sisamaa peqataavoq apersuilluni qanoq iliornikkut nunatta pissarititai nungusaataanngitsumik demokratiskiusumillu atorsinnaanerivut.

Piffissami aggersumi annertuunik aalajangigassaqarpugut, sulili naluarput inuiaqatigiit qanoq isikkoqassanersut, pingaartitassavut inuiaqatigiinni tunngavissavut isumaqatigiissutigisimanagit, aamma suli isumaqatigiissutiginngilarput suliffissuaqarnikkut inuunissami nutaami innuttaasut qanoq angiguijumaassanersut.

Ineriartornissami pisuussutinik nunarsuarmit tamarmit soqutigineqaqisunik atuipilunnaveersaassaagut. Tamat naalakkersueqataanerat aalajangeeqataasinnaanerallu qulakkeertariaqarparput, nungusaataanngitsumillu atuineq qulakkeerlugu.

Oqallinneq peqataaffigiuk

Apeqqutit taamaattut Sermitsiami saqqummersinneqarput, taamaalillutik kikkut tamarmik oqalliseqataanissaminnut periarfissaqarlutik. Isumaqarpugut inuiaqatigiit siunissaannut oqallinneq taamaattoq pingaartuusoq.

Taamaattumik oqallinneq aviisini naqitani nittartakkatsinnilu Sermmitsiaq.AG-mi ingerlanneqassaaq.

Venedigimi Biennali akimasoorsuuvoq taamatullu avatangiiseqarluni nunarput nunarsuarmioqatigiinnit isiginiarneqalissalluni. Kingorna sulisoqassaaq ineriartornerlu pineqartunut tassalu maani nunami innuttaasunut pingaarluinnartoq pillugu oqallittoqarluni, taamaattumillu taakku peqataasariaqarput.

Innuttaasut peqataanngippata taava tamarmi soqutiginassuseqassanngilaq.

Apeqqut siulleq uani apeqqutigineqartoq tassaavoq nunarput ineriartornissamut tamaattumut piareersimanersoq.

Aviisimi naqitami oqallinnermi kikkulluunniit peqataasinnaapput aamma uannga nittartakkakkut Sermitsiaq.AG

Biennali sapaatip akunnerani Sermitsiaq saqqummersumi allanik aamma atuagassaqarpoq. Aviisi qarasaasianniittussaq ugguuna pisiarisinnaavat: