DR-ip issittumi ilisimasassarsiorneq aallakaatissavaa

Qalasersuaq danskit nalagaaffiata pigaa - ilisimasassarsiortut marlunngorpat akissutissarsiniarlutik aallalerput. DR-ip ilisimasassarsiornermit aallakaatitsisassaaq

Ilisimasassarsiorluni angallavissatut naatsorsuutigisap assinga. Assi: DR © DR
Svenskit sikumik aserorterutaat Oden Qalasersuarmut apuunniarsarissaaq. Assi: Thomas Funck © GEUS
Ilisimasassarsiorluni angallavissatut naatsorsuutigisap assinga. Assi: DR © DR Svenskit sikumik aserorterutaat Oden Qalasersuarmut apuunniarsarissaaq. Assi: Thomas Funck © GEUS Ilisimasassarsiorluni angallavissatut naatsorsuutigisap assinga. Assi: DR © DR Svenskit sikumik aserorterutaat Oden Qalasersuarmut apuunniarsarissaaq. Assi: Thomas Funck © GEUS Ilisimasassarsiorluni angallavissatut naatsorsuutigisap assinga. Assi: DR © DR Svenskit sikumik aserorterutaat Oden Qalasersuarmut apuunniarsarissaaq. Assi: Thomas Funck © GEUS

Marlunngorpat nalunaaqqutaq 12 Danmarkip issittumi oqartussaaqataalernissaanut alloriarneq aalajangiisoq aallartinneqassaaq. Qaammatini arlalippassuarni piareersareerlutik ilisimatuut 17-it Svalbardimit Issittup Imarpissuanut Qalasersuup tungaanut aallassapput, qulaajarniarlugu, tamaani immap naqqata ilarujussua danskit kunngeqarfiata ilaanniittussaasoq.

Ukiuni hornorujuni arlalinni nunarsuup immikkoortortaa tamanna annermik pingaarutilittut isigineqanngilaq. Ullumikkut Qalasersuup eqqaani imartaq nunarsuarmut tamarmut isumaqarnerulerpoq, silap pissusaata allanngoriartorneranit Issittumi sikup aakkiartornera pissutigalugu.

Asiamit Europamut imaatigut aqqutissanik nutaanik aamma Issittumi uuliamik, gassimik pisuussutinillu allanik peqartoqarnissaa nunanit tamalaanit sumiiffimmik soqutiginnilersitsivoq - naak Qalalersuup imartaani imminermi uuliamik peqarnissaa ilimananngilluinnaraluartoq.

Nunap naqqata ilaa
Danskit ilisimatuut sikunik aserorterummi ilaasussat sapaatit akunneri arfinillit sinnerlugit Issittup Imarpissuani sikuinnarsuarmit ungalusimaneqassapput. Tamaani ilisimatusaatit tunngavigalugit uppernarsaatinik katersissapput, Issittup Imarpissuata naqqa 150.000 kvadratkilometerisut annertutigisoq, Nordpolimik ilalik Kalaallit Nunaata nunartaata naqqanut atasoq, taamallu danskit kunngeqarfiannut ilaasoq.

Ruslandimiut ilisimatuut taamaattumik ilisimasassarsiornermik ingerlatsilereerput, Ruslandip sumiiffik tamannarpiaq aamma pigerusummagu. Septembarimi 2007 ruslandimiut umiarsuaata immap iluatigoortartup russit erfalasuat imarpissuup naqqanut ivertippaat, tamatumali kingorna Ruslandip sumiiffimmik soqutiginninnerat qularineqartarpoq.

Ilungersunartumi angalanissaq
Sumiiffimmi sikoqarnerujussua pissutigalugu danskit ilisimasassarsiorlutik angalasut iluatsinnissaat qularnarpoq. Imaluunniit ilisimasassarsiorniat namminneq nittartakkaminni allannerattut: "Unammilligassat annerpaartaat tassaapput Kalaallit Nunaata avannaani siku, tamaani Issittumi Imarpissuup sikui angallavigiuminaassitsisarput."

Ilisimasassarsiortut aqqutissaanni tamaani siku meterip missaannik issussuseqarpoq, siku taamak issutigisoq svenskit sikunik aserorterutaata attartukkap aserortersinnaaneraa nalunarpoq.

Immap naqqani qaqqat
Ajornartorsiut taanna anigorniarlugu ilisimasassarsiortut pisortaa, geofysiker Christian Marcussen, GEUS, Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni nunap sannaannik misissuinernik ingerlatsivimmit aalajangerput, kigaatsumik qularnaannermilli ilisimatusarnerminnik ingerlatsiniarlutik. - Siullermik Odenip aqqutissaq 25 sømilisut takitigisoq aserortertassavaa, taava sinaa atuarlugu utertassaaq aserortigaq silissisinniarlugu, pingajussaannillu aqqutip ingerlaffiginerani immap naqqanit paasissutissanik katersisoqartassaaq, taanna nassuiaavoq.

Atugassarititaasut imaannaanngitsut atorlugit ilisimatuut Issittup Imarpissuata naqqanit 3-4 kilometerisut itissusilimmit paasissutissat katersussavaat, marraap issussusaannit aamma immap naqqata sioraanit paasissutissat, kiisalu immap naqqani qaqqarujussuaq Lomonosovip kilometerinik arlalinnik portussusillip Kalaallit Nunaannit Sibiria tikillugu ingerlasoq misissuiffigineqassaaq. Aatsaat perngaamik qaqqarsuaq taanna oqaluttuarisaanitsinni misissuiffigineqassaaq.

Eqqissisinneqarnissaannik piumasaqaat
Ilisimatusarneq iluatsissappat ilisimatusartullu pilersaarutimittut paasissutissanik angerlaassissappata, danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaat peqatigalugu 2014-imi immap naqqanik taassumallu iluaniittunik sunilluunniit sumiiffimmut tamarmut piumasaqaatertik FN-imut nassiutissavaat.

Piffissap taassuma iluani politikkikkut oqallinneq ingerlanneqaqqilissaaq. Pinngortitamik illersuinninniat Greenpeace ungasinngitsukkut nunarsuaq tamakkerlugu suliniut nutaaq saqqummiuppaat oqaasertaqartoq 'Save-the-Arctic' ('Issittoq Annatsigu' aaqq.) Tassani suliniaqatigiiffiup ilaatigut piumasaqaatigaa Issittup Imarpissua nunat tamalaat akornanni eqqissisinneqassasoq, aamma pigineqanngitsutut nalunaarsorneqassasoq.

Tamannali Danmarkip immap naqqanik annertoorujussuarmik piginnittussanngortinnissaannut pilersaarutinik allanngortitsinngilaq.

DR angalaqataassaaq
Danskit ilisimasassarsiorlutik pingajussaannik angalanissaat LOMROG III (Lomonosov Ridge Off Greenland) taaneqarsimavoq. Danskit immap naqqani nunap killeqarfianik misissuisut ilisimatusartunik allanik angalaqateqassapput, tamakkua ilaatigut silap pissusaata allanngoriartorneranit sumiiffiup sunnerneqarnera misissussavaat. Suut tamarmik pissusissamissut ingerlassappata, ilisimasassarsiortut Svalbardimut utersimalissapput septembarip 14-ianni - nunamit qimatsinerup kingorna sapaatit akunnerit arfinillit qaangiunneranni.

DR-imi tusagassiortoq Martin Breum, ulluinnarni Deadline 22.30-mi aallakaatitsivimmiittartoq aamma assiliisoq Kenneth Sorento tusagassiisunit kisiartaallutik LOMROG III-mi angalaqataassapput, DR-imut ataavartumik ilanngutassiortassallutik.

Powered by Labrador CMS