Tamatta oqinnerulersimavugut

Nuummi Rådhusimi naqqup iluani uuttortaavik (Gravimeterimik taaneqartartoq) inissinneqarsimavoq GPS’imillu atortut

nunap nutsuineranik eqqorluartumik uuttortaasut. Uuttortaanernit inernerit ilaatigut atorneqartarput Kalaallit Nunaata nunataata qaffakkiartorneranik paasissutissiinernut, taamallu sermersuup aakkiartornerata sukkassusianut. Nuummi uuttortaavik immikkuullarilluinnarpoq, nunarsuarmi kisiartaalluni ukiuni qulini ataavartumik nikinnani inissisimasimagami. Ukiut tamaasa uuttuineq ingerlaavartuarpoq tamaattumik uuttortaanermit kisitsisit uppernassuseqarluarput. Atortorissaarutit aamma oqaluttuuppaatigut nunap qaffakkiartornerata ilutigisaanik uagut oqiliartortugut.

Professor Olivier Francis, Université du Luxembourgimi teknologimik aamma attaveqaqatigiinnermik immikkoortortamit uuttortaanerik ingerlatsisuuvoq, Kalaallit Nunaanni akulikitsumik sumut tamaanga angalasarpoq nunap nutsuineranik, aamma Kalaallit Nunaata qaffakkiartorneranik uuttortaalluni.

GPS’inik uuttuinerit takutittarpaat nunap qanoq qaffakkiartortiginera. Misissuineq taanna Luxembourgimi universiteimit aningaasaliiffigineqarpoq. NASAp 1996’imi misissuineq aallartippaa Kulusummi Kangerlussuarmilu uuttortaavinnik ivertitsinermikkut. 2000’mi ilisimatusarnermik misissuineq Luxembourgimi universitetimit ingerlanneqalerpoq, ullumi Kalaallit Nunaanni GPS’imik uttortaaviit 50’iupput, tamarmik sermersuup aakkiartornerata nassataanik, nunap qaffakkiartorneranik uuttortaasut.

Aannera annertusiartortillugu nuna qaffakkiartuinnassaaq, Olivier Francis nassuiaavoq. Nuummi ukiumut 4 millimeterinik qaffattarpoq, Kulusumi ukiumut 6 millimeterinik qaffattartoq, Francis nassuiaavoq.

Tamanna isumaqarpoq ukiut qulit ingerlaneranni Nuuk 4 centimeterinik qaffattartoq.

Uuttortaanerit taakku 2008 Nuummi aallartinneqarput, tamaani ilisimaneqarani ukiut siuliini nunap qanoq qaffatsigisimanera. Kulusumi uuttortaanerit sivisunerusimapput ukiut siulliit nuna millimeteritsiaannarnik qaffattarluni, piffissalli ingerlanerani ukiumut 6 millimeterinngorlutik, professori paasissutissiivoq.

Kulusumi nunap Nuummi nunap qaffakkiartornera erseqqinneruvoq pissutigalugu sermersuup aakkiartornera Kalaallit Nunaata Tunuata Kujataani sukkanerummat Kitaani aakkiartortumut naleqqiullugu, Olivier Francis nassuiaavoq.

1997 aallarnerfigalugu nunap nutsuinera Gravimeteri ikiorsiullugu uuttortarneqarsimavoq, suut nunamut nakkartut nunap nutsuineranit sukkassusaat. Misissuineq taanna amerikamiut NOAA aallartitaraat. Ilisimatusarneq taanna Luxembourgimit 2000 ingerlanneqalerpoq. 2005 tikillugu nunap nutsuinera aalaakkaavoq, tamatuma aamma ersersippaa nuna qaffakkiartorpallaanngitsoq.

- Nuna qaffakkiartortillugu nunap qaava nunarsuup qeqqarpiaanit ungasinnerulissaaq, ungasinnerulerunilu nunap nusutsinera sakkukinnerulissaaq, tamanna uuttortarneqartarpoq suut nunamut nakkartut sukkassusaasigut.

- Nunap nutsuinera uuttortarniaraanni tassa nakkarnerup sukkassusaa uuttortarparput. Kigaannerusumik nakkarpat isumaqarpoq nuna qaffassimasoq, Olivier Francis nassuiaavoq.

- Maannakkut uppernarsaateqarpugut 2010 kingorna nakkartut kigaallisimanerinik, Olivier Francis nassuiaavoq Gravimeterini takutillugu, taanna Nunatsinni angalaaraangami nassartakkani.

Nassuiaatigaattaaq ilisimatusaatip ersersikkaa uppernarsarlugulu, nunap qaffakkiartornera ilutigalugu nunallu nutsuinerata appariartornerata ilutigisaanik uagut oqinnerulersartugut.

Sapaatip akunnerata siuliani Olivier Francis Kulusumiippoq marlunngorpat kujammut Sarfaq Ittummik Qaqortuliassaaq, taqqavani nunap nutsuinera allannguuteqarsimanersoq taamallu qavaat oqinnerulersimanersut uuttortariartorlugit.