D: Suliffissaaleqisut ikiorsiissutit atornerluppaat

Nunami suliffissuarni ulluni makkunani ulappuffinngortarpoq, tamannalu tunngavigalugu suliffissuit, sulisut sumiiffinni najugaqartut, kommunip karsiata nunattalu karsiata iluaquserneqarnissaannik kinguneqartussaagaluartoq.

- Ajoraluartumilli pissutsit piviusut tamatigut taamaattanngillat. Kiisalu ajoraluartumik ajornartorsiut tamanna suliffinni assigiinngitsuni ajornartorsiutitut ersertarpoq, taamatut ilisarneq piaarnerpaamik allanngortittariaqarpoq.

Taama uani suliffissaaleqisut pillugit oqallinnermi Demokraatit naalakkersuinikkut oqaaseqartartuat Anda Uldum oqarpoq, taannalu tamakkerlugu uani saqqummiutissavarput:

”Qasigiannguani Uummannamilu pissutsit Demokraatit assut ernumanartutut isigaat. Sulisussaaleqinerullu nalaani aammattaaq suliffissaaleqisoqartartoq ilisimavarput, suliffissaaleqisullu immaqa peqqussutsiarsuugaluartut sulisinnaasutsiarsuugaluarlutillu, taamaattumillu sulinissamut periarfissaqalerunik suliartoriaannaagaluartik aammalumi periarfissaqalerunik suliartortariaqaraluarlutik.

Qaasuitsup Kommunia qanoq tamaviaarniarsaritigisoq tamatta ilisimavarput, takoreerlugulu, tassa aningaasaqarniarneq iloraap tungaanut allartinniarlugu tamaviaaruteqarnerat. Taamaattumik – Demokraatit isaannik isigalugu – pissusissamisuunngilaq suliffeqarfiit sulisussaaruttarnerat, taamaattumillu kommunip akileraarutit annissuinnarneqartut isiginnaaginnarlugit, uffalu nammineq isumaginninnikkut aningaasartuutinik nammakkersorneqarluni, tassa suliffissaqannginneq pissutitalugu kiisalu suliffissaaleqisut amerlasoorujussuullutik.

Ukiut arlaqartut ingerlanerini suliffissuit inissisimaffiini najugaqartut akornanni suliffissuit ulluinnarni qanoq ingerlanneqassanersut pillugit oqallinnerit malinnaavigineqasinnaasimapput, kisiannili oqallinneq tamanna Royal Greenlandip aqutsisuisa sulisullu akornanni aaqqinneqarsinnaasoq Demokraatit qularinngilaat.

Maleruagassat sukaterneqarlik

Kommunit tungaannit isumaginninnikkut ikiorsissutit atorneqarnerisa maleruagassiornerat sukateriffigineqaraluarpat Demokraatit tungaannit paasilluarneqarsinnaavoq, tassa suliffissaaleqisut peqqissut suliffimmik najukkami innersuunneqartumik tigusinissamut itigartitsisoqartillugu. Tassa suliffissamut innersuunneqartunut itigartitsigaanni aamma isumaginninnikkut ikiorsiissutinut itigartitsinertut isigisariaqarluni. Imaluunniit isumaginninnikkut ikiorsiissutit annikillisitat kisiisa pisinnaallugit, taamaaliornikkut najugarisami suliffinnik tigusinissaq periarfissatuanngortillugu.

Isumakulunnartutulli annertuutut Demokraatit isigisaat tassa nuna tamakkerlugu taamatut inissisimasoqarmat. Nunatsinni sumi tamani suliffiit inutassarsiukkat naammattuugassaapput, tamannali ilutigalugu sumi tamani suliffissaaleqineq naammattuugassaalluni. Demokraatit isumaat naapertorlugu inuit suliffissanik tigusinnaanngorlugit piukkunnarsaqqinneqaraluarpata annertuumik iluaqutaassagaluartoq, taamaalilluni inuit nammineerlutik imminnut pilersorsinnaanngussaluarput ikiorneqaannarunnaarlutik. Piginnaanernik piviusunik qaffassaaneq kikkunnut tamanut iluaqutaassaaq. Matumani eqqarsaatigineqarput inuit ataasiakkaat, suliffeqarfiit inuiaqatigiillu.

Kiisalu isiginiartariaqartoq tassa isumaginninnikkut ikiorsiissutit kiisalu sulinikkut aningaasarsiat assigiinngissutaata qanoq annertutiginera. Tassami sukkulluunniit sulineq imminut akilersinnaasariaqarpoq aammalu inuiaqatigiinnut iluaqutaasariaqarluni.

Tassami tamakkivilluta tamaviaarluta suliuaannanngikkutta namminersulivinnissamik siusinnerusoq ungasinnerusoq isigalugu imminut napatittumik takorluuineq piviusorsiulernavianngimmat, taamaalissaguttalu tamavitta tamaviaartariaqarpugut.”, Anda Uldum allappoq.