Nakorsat siulluttunik ikiuerusukkaluarput

Nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat nappaataasa ilisimaneqarnerapaat ilagaat siulluttarneq, Canadami aamma Kalaallit Nunaanni meeqqat aamma eqqorneqartarput. Illuatungaani Kalaallit Nunaanni meeqqat siulluttarnerat ajornerpaatut nalilerneqarpoq sivisoorsuarmik atugarisarmassuk, nakorsaruminaatsoq penicillina, siutinik errortuinerit allallu atorneqaraluarpataluunniit. Siulluttarneq Issittumi innuttaasut 14 procentiinik eqquisarpoq. Siullunneq nalinginnaasumik meeqqat inuunerini ukiut siulliit atugaasarpoq.

Taama tusagassiivinnut allappoq Finn G. Becker-Christensen, meeqqat nappaataannik nakorsatut suliaqartoq - speciallæge i børnesygdomme, dr.med.

Siulunnerup kingunipilorisinnaasaasa nalinginnaanerpaartaat tassaavoq tusaasat ilaannik annaasaqarneq, meeqqat atuarfimmi kinguaattoorutigisinnaasaat. Inuunermik ulorianartorsiortitsisinnaasoq, taamaattorli nalinginnaanngitsoq tassaasoq siutip iluani aseruuttoorneq ilorparnerulluni siaruaappat mingitis’innguulluni imaluunniit qaratsamik aseruuttoornermik kingunilik. Meeqqat siutaat maqisoornermi tipi pissutaalluni meeqqap meeraqatimi akornanni aamma atugarliortinneqarsinnaavoq.

Ukiut 20’t kingulliit ingerlaneranni danskit nakorsaasa arlaleriarlutik siulluttarnerup kalaallit akornanni akulikissusaa aamma sivisuumik atorneqarsinnaanera misissuiffigisarpaat allaaserisarlugulu.

Maanna nakorsap Ramon G. Jensenip suleqatini marluk ilagalugit PhD-mik allaaserisartik ”Mellemørebetændelse i Grønland og langtidskonsekvenserne” (Kalaallit Nunaanni siullunneq kingunipiluilu aaqq.) illlersorsimalerpaa. Siullunneq ataavartoq sammineruaat, tassaalluni igalaasartamik putusoorneq ulluniillu 14’ini sivisunermik maqisoorneq, ilaatigut suli sivisunermik. Allaat inuit ilaanni inuuneq naallugu.

1993-94 Nuummi Sisimiunilu misissuinerni meeqqat 591’t pingasuniit arfineq-pingasunut ukiullit akornanni misissorneqarput. Taakkunannga 9 procentii siulluummik akornuteqarput.

2009’mi Ramom G. Jensenip meeqqat taakku imaluunniit inuusuttunngorsimasut taakku nutaamik misissuiffigai. Ataavartumik siulluutilinnit 39 procentii peqqissisimapput allalli igalaasartaat suli putoqarlutik. Aamma allat aatsaat siullulersimapput, taakkunannga 12 procentii ataavartumik siulluuteqalerlutik.

Paasisat ilaagaat Kalaallit Nunaanni meeqqat tallimassaat tamarmik meeraanerminni siulluuteqartartut. Siulluttarsimanermik ilisimaneqanngikkaluaraanniluunniit meeqqat inuusuttuaqqallu akornanni affaat annerusumik minnerusumilluunniit tusaasaminnik annaasaqarsimapput. Meeraatillutik ataavartumik siullussimasunit 91 procentii tusaasamik ilaannik annaasaqarsimapput.

Ramon G. Jensenip tamanna taavaa innarluutitut takussaanngitsutut, ajornartorsiutaaleriartuinnartoq inuiaqatigiinni assassorluni sulisinnaasunik imaluunniit ilinniagaq naapertorlugu suliamik ingerlatsisinnaasunik pisariaqartitsinerup alliartornera ilutigalugu.

Anaanaasoq ataavartumik siulluuteqarsimappat taassuma meeraata siullulersinnaanera qaninneruvoq. Misissuinerit Nuummi Sisimiunilu annermik ingerlanneqarsimapput.