Aatsitassat qaqutigoortut politikkertaqaqaat
Udenrigsminister Villy Søvndal isumaqarpoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassat qaqutigoortut EU'mit iluaqqutiginiarneqassasut
Kalaallit Nunaata naatsorsuutigisariaqarpaa Kinap aatsitassanik qaqutigoortunik kisermaassilluni tuniniaaneranik atorunnaarsitsisuunissi. Kalaallit Nunaannut iluaqqutaanerpaanissaa anguniarneqassaaq. Aamma Danmarkimut EU'mullu iluaqqutaasumik. Taama oqarpoq udenrigsminister Villy Søvndal.
Tallimanngornermi Københavnip Universitetiani Issittoq pillugu ataatsimeersuarnermi Villy Søvndal Kalaallit Nunaata folketingimi ilaasortaatitaata Sara Olsvigip apeqqutaanut akissummi oqarpoq Kalaallit Nunaat aamma EU maannamut suleqatigiinnermik isumaqatigiissutaat suliareqqinneqartariaqartut.
- EU kisimi Kalaallit Nunaata aatsitassartai qaqutigoortut kisiartaalluni soqutigisarinngilai, nunarparujussuit allat aamma soqutiginnipput, Villy Søvndal oqarpoq aamma eqqaallugu, aatsitassanik qaqutigoortunik teknologimut nutaaliaanerpaamut atorneqartartunut Kina kisermaassilluni tuniniaasuusoq.
EU'p Kalaallit Nunaanni aatsitassanik qaqutigoortunik siunerfilimmik anguniagaqarluni soqutiginninnerigaa nunanut allanut ministeri naliliivoq. - EU'p soqutiginninnera siunnerfeqarpoq, Villy Søvndal oqarpoq, taama oqarnermigut nunanut allanut ministerip naqissuserpaa, EU'p aalajangiussimagaa Kinap kisermaassilluni tuniniaasuuneranik atorunnaarsitserusunnini. Kalaallit Nunaannut iluaqqutaanerpaanissaa anguniarneqassaaq aamma Danmarkimut EU'mullu iluaqqutaasumik, Villy Søvndal oqarpoq.
WTO aalajangiinera
Kinap aatsitassanik qaqutigoortunik kisermaassisuunera nunarsuarmi niuernermik sulianiaqatigiiffissuarmit WTO'mit iluarineqanngeqaaq. WTOp ataani Kinamut akerliulluni suliami nutaami EU, USA aamma Japan ataatsimoorussamik isummaqarput, Kinap tuniniaanermini killilersuinera sanaartortunut akornutaasoq peerneqartariaqartorlu. Kinamiut pinngortitamik illersuiniarneq anguniarlugu aatsitassanik qaqutigoortunik tuniniaaneq killilersorlugut tunngavilersuutigaat.
- Piiaavallaarneq pinngortitamik avatangiisimillu innarlissaaq, Kina isumaqarpoq. Kinap kisermaassilluni tuniniaanera atorunnaassaaq. Amerikamiut Technology Metals Research'imik naliliisartut paasiniaaneranni takuneqarsinnaavoq, Kinap kisermaassilluni tuniniaasuunera ukiut arlalialunnguit qaangiuppata atorunnaassasoq, taamaaliornissami Kalaallit Nunaat pingaaruteqartorujussuussaaq, Business.dk. allappoq.
2010-mi aatsitassat qaqutigoortut tuniniarneqarneranni Kina 97 procentimik pilersuisuuvoq, amerikamiut paasiniaassartut naapertorlugit 2017-imi Kinamit nunarsuup sinneranut aatsitassanik qaqutigoortunik tuniniaaneq 43 procentinngorsimassaaq nunani allani aatsitassanik piiaaneq pissutigalugu.
Taamaakkaluartoq Kina nunarsuarmi aatsitassanik qaqutigoortunik tuniniaasut annersarissavaat, naatsorsuutigineqarpoq Kalaallit Nunaat tamakkuninnga tuniniaasut annerpaartaasa aapparilissagaat Narsami Kuannersuarni piiaalluni aallartittoqarpat, tuniniaanermi 14 procent Kalaallit Nunaannit tigummineqalissammat. Australiamiut suliffeqarfiutaat aningaasanik tuniniaavinni ilaasoq Greenland Minerals & Energy, aatsitassarsiornermik ingerlatsinissamik akuersissummik peqarput. Suliffeqarfissuup nammineq naatsorsuutigaa nunarsuarmi aatsitassanik qaqutigoortunik tuniniaasut annersaannut ilanngutissallutik. Tuniniaasut annersaasa pingajuattut USA inississangatinneqarpoq.