Sikuijuitsoq juullikkunni aatsaat taama kiatsigaaq
Juullip ullorsuani Sikuijuitsumi silaannap kissassusaa uuttorneqartoq aatsaat taama qaffasitsigaaq
Ilisimatusartut aammalu Sikuijuitsumi ilisimatusarfimmi sulisut juullikkunni kiassiorneq misigisaqarfigaat. Juullip ullorsuani silaannap kissassusaa minus 12,3'ginnarmiittoq, nittartartakkatigut nutaarsiassiivik Antarctica Sun allappoq.
Aatsaat taama nunarsuup immikkoortuani tamaani januarimi 1957 uuttuisalernermit silaannaap kissartiginera uuttorneqarpoq. Uuttuineq amerikamiut ilisimatusarfianni Amundsen-Scott'imi ingerlanneqarpoq, taanna Sikuijuitsup kujasinnerpaartaani 2835 meterisut portutigisumi inissisimavoq.
Juullip Ullorsuani silaannaap kissassusianik uuttuinermi juullimi 1978 uuttorneqartumit gradimik ataatsimik kianneruvoq, taamani silasiutip kviksølvitaata 13,6 gradit anguai. Inuit amerlanerpaat taama issitsiginera kiassiornertut taajumanavianngilaat. Sikuijuitsumili aasaanerani silaannap kissassusaa agguaqatigiissillugu minus 32'usarpoq oktobarimiit februaarip tungaanut.
Ukiumut silaannap kissassusaa agguaqatigiissillugu minus 49,4 gradiusartoq, Antarctica Sun allappoq. Danmarkimi silaannap kissassusaanut aamma rekordiliisoqarpoq. 1874-imiilli silaannaap kissassusaanik uuttuinerit ullut tamaasa ingerlanneqartalernerannit, aatsaat taama juullip ullorsua kiatsigaaq. Jyllandip qeqqani Karupimi kiannerpaajugami 11,2 gradit uuttorneqarput.
Nunarsuarmi tamarmi 2010-mi agguaqatigiissillugu silaannap kissassusaa pisarnermit qaffasinneroqaaq. Ima kissatsigaaq allaat 1998-miit 2005-imut ukiut tamaasa rekorditut taaneqartut tamaasa qaangerlugit. Soorlu ilisimaneqartoq nunarsuup kissatsikkiartornera Danmarkimi siorna malugineqanngitsoq. Danmarkimi ukioq 2010 ukiuni 14-ini aatsaat taama qiianartigaaq.