Inuit kviksølvimik mingutsitsinermit eqqorneqartarput

- Inuiaat uagut nerisaqariaaserput peqqutigalugu kviksølvimik mingutsitsinermit eqqugaakulaneruvugut. ICC'mut pingaaruteqarpoq kviksølvi pillugu isumaqatigiissusiornissami isumaqatigiinniarnerni aggersuni peqataanissaa, isumaqatigiissutaassaaq inuit kviksølvimik aniatitsinerisa taamalu pinngortitamik mingutsitsinerisa annikillisinneqarnissaa. ICC, Kalaallit Nunaata sinniisua Parnûna Egede tusagassiivinnut allappoq.

Isumaqatigiissut pillugu ataatsimeersuarnermi Kenyami Nairobimi novembarip aallartinnerani ingerlanneqartumi isumaqatigiittoqarsinnaanngilaq, Parnûna oqaluttuarpoq.

Nunat 100 sinnerlugit sinnissaat ataatsimiinnermi isumaqatiginninniarnernut peqataapput. Isumaqatigiinniartitsisut tuluttut taaguuteqarput ”The Intergovernmental Negotiating Committee” (INC), naalakkersuisunit aallartitanit aamma nunat tamalaat naalagaaffiisa suliniaqatigiiffiinit allanillu inuttaqartinneqarluni. Ataatsimiinnerup ingerlanerani allattugaatissap oqaasertassai ilungersortumik isumaqatigiinniassutaapput, siunnersuuterpassuillu ikilisarneqarlutik.

Isumaqatigiinniarnissat pilersaarutaasut tallimaapput uani pingajussaannik naapinneq sumut killinnermut ersiutaasussaavoq, taamaattumik neriulluartorpassuaqarluni.

- Siumukaallannerli tamatigut ajornaatsuinnaanneq ajorput, nunat taama amerlatigisut assigiinngitsunik isumallit soqutigisallillu ataatsimoorussamik isummissatillugit. Isumaqatigiissutissap oqaasertassaasa ilaat iluatsilluaqaat, immikkoortortalli pingaarutillit ilaanni isummat ima ungasitsigaat isumaqatigiittoqarsinnaanani, Parnûna Egede paasissutissiivoq.

Pingaarutilinni isumaqatigiinnginneq

- Isumaqatigiissutigineqarsinnaanngilaq aalajangersakkat pinngitsoornagit malitassaassanersut imaluunniit nammineq kajumissutsi naapertorlugu malinneqassanersut. Nunat siuarsagassat arlallit nalunaarutigaat, nakkutilliissutissatut aaqqissuusinernik pinngitsoornani malinneqartussanik pilersitsiniarneq piviusunngorsinnaanngilluinnartoq, inuiaqatigiit aningaasaqarnerat piviusuusoq qiviaraanni. Illuatungaani nunat siuarsimasut amerlanerit isumaqarput, nammineq kajumissutsimik aaqqissuussinerit isumaqatigiissutip iluatsissinnaaneranik akornutaassasoq aamma kviksølvimik aniatitsinerup millisarniarneranut iluaqqutaanavianngitsut. Silaannarmut aniatitsineq eqqartorneqarmat aallartitat isummaminnik sakkortuuliorlutik anisitsisarput, ilaatigut pissutigalugu aamarsuaq atorlugu nukissiorfiit isigineqarmata, tunisassiornerup ineriartorneqaranut nukissaq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq, aammali aamarsuaq atorlugu nukissiorfiit tassaallutik silaannarmut kviksølvimik aniatitsinerpaat, Parnûna Egede oqaluttuarpoq.

Aningaasat ingerlarngi tikinneqarmata nunat peqataatitaasa isumaat aamma assigiinngeqaat. Isumaqatigiissutissami pingaarutilinni isumaqatigiinniarnermik ajornartorsiuteqarnermut pissutaagunarpoq isumaqatigiinniarnermi anguniagassatut siunniussat, illuatungeriit aallartinnermi piumasaqaataat annertusarput, isumaqatigiinniarnerit ingerlaneranni qasukkalaarsinnaasaminnik.

Kviksølvi pillugu isumaqatigiinniarnerit inuiannut Inunnut pingaaruteqarput

- Kviksølvi silaannarmut aniatitaq anorimit sumorsuaq ingerlanneqartartoq issittumut tuttarpoq. Inuit nereriaaserput pissutigalugu kviksølvimik mingutsitsinermit sunnertittarpugut, taamaattumik isumaqatigiinniarnerni ukunani ICC'p pingaartippaa, inuit pilersitaanni pinngortitami kviksølvimik mingutsitsineq isumaqatigiinniarnerni ukunani anguneqassasoq, Parnûna Egede allappoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni suleqatigiit AMAP qanittumi nalunaarusiamik saqqummiussivoq, kviksølvip issittumi nutaamik misissuiffigineqarnera pillugu, taanna sakkugalugu ICC'mit anguniakkagut kimigiisissutigisinnaavagut.

Oktobarimi Canadami saqqummersinneqarpoq piffissaq sivisooq atorlugu ilisimatusaat ersersitsisoq, naartut naap iluaniittut kviksølvimik sunnigaasimasut, silatussutsimikkut sanngiinnerusut aammalu aqqanillit miss. ukioqartillutik eqqarsaqqissaarsinnaanerat pitsaannginnerusoq. Taama paasisaqarnerup kingorna Nunavimmi innersuussutigineqarpoq, arnat naartusut aamma naartusinnaasut qilalukkanik qaqortanik nerisaqqunagit. Tamanna eqqarsarnarpoq misissuinerit takutimmassuk, Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaanni inuit aavisa misissorneranni paasineqarnikuummat annertuumik kviksølvimik akulimmik peqartoqartoq, Parnûna Egede isumaqarpoq.

Taamassuma naqissuserpaa nunat inoqqaavi, soorlu Inuit inuiaallu sunnertiasut, taakkua mingutsitsinermik eqqorneqarnerisa annerpaartaat namminneq pisussutiginngisaminnik pisarpaat. Tamanna aamma Canadamit Sverigemillu, Issittumi Siunnersuisoqatigiit sinnerlugit aallartitanit oqaatigineqarpoq. Taakkua erseqqissaatigaattaaq maannangaaq qanoq iliuuseqartoqartariaqartoq. Tassunga akerliullutik ilaatigut Kina aamma Indien oqarput, namminneq aningaasarsiornertik alliartorluartoq pissutigalugu nukissamik annermik pisariaqartitsinermik naammassinnittariaqarlutik. Taamaattumik kviksølvimik mingutsitsinermut annikillisaanissamik qilersorsinnaanatik.

Nunat ilaasa erseqqissumik oqaatigaat, namminneq innuttaasumik aamarsuarnit nukissiornermik pilersornissaat imaluunniit, allat nerisaqarnerisa illersornissaat toqqassagunikku, soorunami nukissiornissaq toqqassallugu, Parnûna Egede ilisimatitsivoq.

Tamassuma takutippaa nunat ilaasa qanoq inuit peqqinnissaanut ulorianartorsiortitsinermik paasinninnikinnerat, nunarsuaq tamaat kisiat eqqarsaatiginagu, namminnerli aamma innuttaasutik pillugit. Ineriartorneq peqqinnissamit pinngortitamillu salliutimmassuk pakatsinarpoq, ajoraluartumilli tupaallannarani, Parnûna Egede oqarpoq.

Ineriartorneq peqqinnissaq eqqarsaatigalugu avatangiisillu illersorlugit ingerlanneqarsinnaavoq

ICC aamma nunat issittumiittut pingaarutilimmik saqqummiinissaminnut periarfissaqarput, imaattariaqanngimmat ineriartorneq imaluunniit peqqinnissaq aamma avatangiisit arlaat toqqarneqartariaqartoq, kisiannili imminut napatissinnaaneq aqqutigalugu ineriartortitsisoqarsinnaasoq, pisariaqanngitsumik mingutsitsinissaq aamma ulorianartorsiortitsinissaq pisariaqanngilaq, Parnûna Egede isumaqarpoq.

- Issittumik soqutiginninnerup alliartortup aammalu aatsitassaqarsinnaaneranik ilippanaateqarnerata uagut suliniutitsinnik nukittorsaasinnaapput. Kalaallit Nunaanni aatsitassat qaqutigoortut pingaartumik Kinamit soqutigineqarput, isumaqatigiinniarnerni manna puigussannginnatsigu, Kinami suliffissuaqarnerup kingunerisaanik Issittumi avatangiiseq peqqissuserlu sunnerneqarput, taamaattumik nalersueqqaarani isumaqatigiinniartoqassanngilaq, mingutsitsinerannut nammineq napatissinnaassuseq piumasariaqarparput, Parnûna Egede naqissusiivoq.

Maanna isumaqatigiinniarneq qiteqquppoq, tullissaani isumaqatiginninniarnissaq piumasaqaateqassaqaaq. Suliassaalerallarpoq isumaqatigiissutaasussami pingaaruteqarnarpaat pillugit ataatsimiititat ataanni nunat arlallit akornanni ataatsimiittaqattaarluni angusaqarniarnissaq.

Kviksølvi pillugu tulluanik isumaqatigiinniarnissaq, INC-4, Uruguayimi, Punta del Este, 25.-29. juni 2012 ingerlanneqassaaq.

INC-3 nittartagaani paasissutissarpassuit:

http://www.unep.org/hazardoussubstances/Mercury/Negotiations/INC3/tabid/3469/Default.aspx

INC-3 isumaqatigiinniarnernit eqitikkat - Earth Negotiations Bulletin:
http://www.iisd.ca/vol28/enb2808e.html